Virheelliset käsitykset lääkkeistä ovat yleisiä Suomessa. Tämä käy ilmi Terve potilas -lehden tuoreesta kyselystä.
Kyselyn mukaan suomalaisten lääkkeiden käytössä ja lääkkeiden käytön tietämyksessä on vakavia puutteita.
Esimerkiksi lääkkeiden ottamisen säännöllisyydessä oltiin hakoteillä. Joka neljäs suomalainen on sitä mieltä, että säännöllisestä lääkityksestä on joskus hyvä pitää taukoa. Säännöllisesti lääkkeitä käyttävistä vastaajista joka viides sanoi pitävänsä lääkityksessä taukoja, vaikka lääkäri ei olisi niin määrännyt.
Vessanpytty on lääkejätteelle pahin paikka.
Lisäksi lähes joka neljäs sanoo käyttävänsä lääkkeitä annosteluohjeista poiketen.
Terve potilas -lehden kyselyyn osallistui noin 1 800 vastaajaa. Se toteutettiin internet-kyselynä helmi – huhtikuussa.
Tauko ei paranna lääkkeen tehoa
Terveyskeskuksissa jaettava, sitoutumaton Terve potilas -lehti painottaa, että taukojen pitäminen lääkityksessä ei paranna lääkkeen tehoa, vaan pikemminkin saattaa heikentää sitä.
Lehden mukaan omin päin pidetyt tauot saattavat vaarantaa koko lääkehoidon.Yleinen, kyselyssä esille tullut virhekäsitys oli, että lääkkeisiin kehittyisi toleranssi, jolloin lääkkeet eivät enää tehoaisi yhtä hyvin kuin aikaisemmin. Myös riippuvuutta pelättiin, sitäkin turhaan.
– On totta, että joihinkin lääkkeisiin, kuten tiettyihin unilääkkeisiin ja voimakkaisiin kipulääkkeisiin voi kehittyä toleranssia ja riippuvuuttakin, eikä samalla annoksella saada enää aikaiseksi hoitovastetta. Toisaalta unilääkkeitä ei ole tarkoitettukaan jatkuvaan käyttöön. Toleranssia aiheuttavat lääkkeet ovat melko harvassa, Apteekkariliiton asiantuntijaproviisori Tuula Teinilä rauhoittelee.
Toinen yleinen lääkitystauolle kyselyssä esitetty syy oli ”sisäelinten puhdistuminen ja lepääminen”.
– Hyvin harvat lääkkeet kertyvät sisäelimiin. Useimmat lääkkeet poistuvat elimistöstä viimeistään vuorokauden kuluessa. Siksi suurin osa lääkkeistä annostellaankin vähintään kerran päivässä, jotta niiden teho säilyisi, Teinilä huomauttaa.
Hän muistuttaa siitä, että esimerkiksi alkoholi aiheuttaa maksalle huomattavasti enemmän haittaa kuin lääkkeet.
Vanhentunut lääke on riski
Useampi kuin joka neljäs vastaaja sanoo joskus käyttävänsä vanhentuneita lääkkeitä.
– Vanhentuneen lääkkeen käyttö on riski, koska tehonsa menettäneestä lääkkeestä ei ole apua. Lääkkeen vanhetessa sen vaikutustapa voi myös muuttua. Kaikki lääkkeet eivät muutu vanhetessaan myrkyiksi, vaikka tällaisiakin valmisteita on, Teinilä varoittaa.
Roskiin vaan
Myös lääkejätteen hävittämisessä suomalaisilla on hällä väliä -meininki.
Joka kuudes vastaaja sanoo heittävänsä vanhentuneet lääkkeet roskiin tai vetävänsä ne alas vessanpytystä.
Lääkejäte, kuten kodin tarpeettomat ja vanhentuneet lääkkeet, pitää kuitenkin aina viedä apteekkiin. Sieltä ne toimitetaan edelleen asianmukaiseen käsittelyyn ongelmajätelaitokselle.
– Vessanpytty on lääkejätteelle pahin paikka, koska sieltä se kulkeutuu suoraan luontoon, lehti varottaa.
Lääkejätteen nimitys on muuttunut ongelmajätteestä vaaralliseksi jätteeksi. Vaarallinen jäte voi jo pieninä määrinä olla haitallista terveydelle ja ympäristölle.
lehti 