Terveydenhuollon tietohallinto maksaa
Tietohallintomenot kuntien ja kuntayhtymien terveydenhuollossa olivat noin 270 miljoonaa euroa vuonna 2009.
Kansallisen Terveysarkisto – hankkeen tietojärjestelmän aikaansaaminen maksaa julkiselle ja yksityiselle terveydenhuollolle 400–500 miljoonaa euroa.
Sähköisen potilaskertomuksen kehittämiskustannukset ovat olleet kunnille 60–80 miljoonaa euroa viimeisen 10 vuoden aikana.
(Lähde: VTV)
Rakennemuutos myllää kuntien tietojärjestelmät
Parin minuutin aikasäästö jokaista terveyskeskusten potilaskäyntiä kohti mahdollistaisi noin 400 000 uutta vastaanottoaikaa lääkäreille vuodessa. Aikaa säästyisi nykyistä paremmilla tietojärjestelmillä.
Valtiontalouden tarkastusviraston VTV:n pääjohtaja Tuomas Pöysti perustaa laskelmansa siihen, että vuonna 2010 terveyskeskuksiin tehtiin lähes 8,4 miljoonaa lääkärikäyntiä.
Terveydenhuollon tietojärjestelmät tukevat Pöystin mukaan huonosti lääkärien päivittäistä työtä. Se aiheuttaa sekä vaivaa että ajanhukkaa. Jos tietojärjestelmien käytettävyyttä parannettaisiin, aikaa säästyisi ja virheet vähenisivät.
Samanlaisia säästöjä on löydettävissä myös valtiolta ja muusta julkishallinnosta. Koko julkinen hallinto perkaa yhdessä tietojärjestelmiään ja hakee niihin lisää yhteensopivuutta.
JulkICT-hankkeella on tarkoitus luoda osapuolille ensimmäinen yhteinen tietohallinnon strategia. Hankkeen ohjaksissa on valtiovarainministeriö, joka näyttää suuntaa sekä valtion että kuntien kehitykselle. Samalla haetaan ratkaisuja, jotka auttavat kuntia toteuttamaan paremmin ydintehtäviään.
Aikataulu huolettaa
Kuntaliiton varatoimitusjohtajan Timo Kietäväisen mukaan kuntarakenteen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus tarvitsevat onnistuakseen myös tietohallinnon uudistuksen. Samalla on uudistettava myös tietohallintoa säätelevää lainsäädäntöä.
Kietäväinen korostaa, että tietojärjestelmiä tulee uudistaa alueellisesti yhtenäisiksi ja yhteensopiviksi. Tällä tavoin ne tukisivat perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalvelujen yhteistyötä, kun uudet kuntarakenteet on saatu aikaan.
Ongelmista ei Kietäväisen mukaan päästä eroon, mikäli rakenneuudistus etenee rivakammin kuin tietojärjestelmien uudistus.
Huolelle on perusteita. Valtiontalouden tarkastusviraston VTV:n mukaan esimerkiksi sähköistä lääkemääräystä on kehitetty 21 vuotta. Apteekit ottivat eReseptin vuosi sitten huhtikuun alussa, mutta vieläkään järjestelmä ei ulotu koko maahan saati kaikkiin apteekkeihin. Julkisessa terveydenhuollossa eReseptin pitäisi olla käytössä vuoden kuluttua koko maassa, yksityisessä terveydenhuollossa viimeistään vuotta myöhemmin.
Menot satoja miljoona, säästöt mittavia
Tietojärjestelmien uudistuksiin ajaa kuntien tarve säästää menoissa ja tehostaa toimintaa. Kietäväinen huomauttaa, että tietojärjestelmien uudistamiseen tarvitaan merkittäviä lisäsatsauksia, mutta niihin ei kuntien taloustilanne anna mahdollisuuksia.
Rahaa uudistuksiin tarvitaan paljon jo käytettyjen satsausten lisäksi. Pelkästään sähköisen reseptin kustannuksiksi vuosina 2007–2015 on arvioitu 70 miljoonaa euroa.
VTV:n arvioiden mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäpalveluiden käyttöönotto tulee maksamaan satoja miljoonia euroja. Toisaalta yksin terveydenhuollon puolella voitaisiin säästää vuosittain noin 80 miljoonaa euroa, jos käytössä olisivat tuottavuudeltaan parhaat menetelmät.
Terveydenhuollon tietohallinto maksaa
Tietohallintomenot kuntien ja kuntayhtymien terveydenhuollossa olivat noin 270 miljoonaa euroa vuonna 2009.
Kansallisen Terveysarkisto – hankkeen tietojärjestelmän aikaansaaminen maksaa julkiselle ja yksityiselle terveydenhuollolle 400–500 miljoonaa euroa.
Sähköisen potilaskertomuksen kehittämiskustannukset ovat olleet kunnille 60–80 miljoonaa euroa viimeisen 10 vuoden aikana.
(Lähde: VTV)
uutiskirje 
