Metsäntutkimuslaitos ennakoi alkukesällä hyvää mustikkasatoa, mutta nyt ennustetta on vedetty alaspäin. Satoennustetta ovat heikentäneet kukintavaiheen hallat Länsi-Suomessa ja erityisesti Suomenselän alueella. Kylmän sään vuoksi hallan vaurioittamia kukkia varisi maahan ja jäi paljon myös pölyttymättä.
Tutkimusmetsissä on kuitenkin myös koeruutuja, joissa satotaso on runsas tai erittäin runsas, tiedotti Metsäntutkimuslaitos keskiviikkona.
Kukista normaalia suurempi osa jäi kehittymättä raakileiksi, koska pölyttäjien pääryhmistä erityisesti kimalaisia oli mustikkakasvustoissa harvakseltaan. Talvehtineet kuningattaret pysyivät pesissään ja lämmittivät jälkeläisiään. Sateisina ja tuulisina päivinä pienemmät pölyttäjähyönteiset, kuten kukkakärpäset liikkuivat vähän. Kesäkuun alkupuolen jälkeen pölyttävien hyönteisten määrät ovat kasvaneet.
Aurinko kypsyttäisi laadukkaan sadon
Mustikan viimeisen raakilevaiheen kypsymisessä ei näytä olevan ongelmia. Tänä vuonna marjojen koko on keskimääräistä suurempi ja laatu muodostuu hyväksi, varsinkin, jos vielä parin viikon aikana olisi aurinkoisia päiviä. Lyhyt hellejaksokaan ei huononna laatua, sillä maaperässä on riittävästi kosteutta koko valtakunnan alueella.
Poimintakausi alkaa ensi viikolla
Mustikka on kypsää poimittavaksi Etelä- ja Keski-Suomen metsissä ensi viikon aikana. Parasta poiminta-aikaa kestää noin kuukauden eli elokuun loppupuolelle asti. Piirakkamarjat saa Etelä-Suomessa jo nyt. Mustikan ensimmäisiä löytöpaikkoja ovat avoimet ja valoisat metsien reunamat ja siemenpuumetsiköt.
Pohjois-Karjalan pohjoisosissa, Kainuussa ja Oulun läänissä mustikka kypsyy heinäkuun loppupuolella kasvupaikasta riippuen ja Lapin läänissä elokuun ensimmäisten viikkojen aikana.
Ulkomaalaisia marjanpoimijoita Suomeen on saapumassa yli 3 000. Ensimmäiset 150 thaimaalaista saapuivat tiistaina poimimaan suomalaisille marjayrittäjille suo- ja metsämarjoja ja myöhemmin myös kauppasieniä.
Halla vei hillat
Suomuurainsato jää Lapin avosoilla heikohkoksi, sillä kukinta-aikana esiintyi halloja, ja kylmät tuulet ja vesisateet, jopa räntäsateet piiskasivat kukkia maahan. Sateisilla ja tuulisilla säillä hyönteiset eivät myöskään lentäneet pölyttämässä. Paikoin Länsi-Lapista voi löytyä hillaa poimittavaksi asti avosoitten reunamilta.
Korpirämeillä ja puustojen suojaamana hilla on kukkinut kohtuullisesti ja suppuvaihe osoittaa pölytyksen onnistumisen. Metsien ympäröimillä pienehköillä korpirämeillä Lapissa ja paikoin eri puolilla valtakuntaa suomuurainsato on edellisvuotta runsaampi ja voi olla keskinkertainen.
Puolukkaa tulee runsaasti
Puolukka kukki hyvin ja kypsyy poimittavaksi syyskuun alkupuolella. Puolukan raakilevaihe on nyt menossa, eikä mitään hälyttävää enää pitäisi tapahtua, kun kosteuttakin on kuivahkoilla mäntykankailla riittävästi.
Kukinta alkoi tänä vuonna muutaman päivän keskimääräistä myöhemmin. Melko hitaasti kehittyvä raakilevaihe merkitsee sitä, että puolukka kypsyy poimittavaksi tänä vuonna syyskuun alkupuolella Etelä- ja Keski-Suomessa ja Lapin läänissä noin kaksi viikkoa myöhemmin.
Sienisadosta odotetaan runsasta
Kaikki ennusmerkit viittaavat siihen, että myös parhaita kauppasieniä nousee tänä vuonna niin kuiville mäntykankaille kuin rehevämpiin kuusimetsiin. Kosteutta on ollut kevään alusta asti riittävästi, eivätkä viime vuosien tapaan heinäkuun helteet ole kuivattaneet metsämaitten pintakerrosta.
Ensimmäiset kantarellit ja koivunpunikkitatit nousivat koivuvaltaisiin metsiin jo kesäkuun lopussa Itä-Uudellamaalla mm. Porvoossa ja Sipoossa. Viime viikon aikana kantarelleja on löydetty myös Satakunnasta, Hämeestä, Pohjois-Karjalasta ja Etelä-Savosta. Koivun- ja männynpunikkitattien itiöemiä on löydetty runsaasti eri puolilta valtakuntaa. Nuoretkin itiöemät ovat olleet sienisääskien toukkien pilaamia.
Nyt metsiin odotellaan nousevaksi haperoita, joista ensimmäiset, kelta-, koivu- ja isohapero ovat hyviä ruokasieniä. Voi olla myös mahdollista, että herkkutatteja ilmestyy heinäkuun aikana kuusimetsiin ja ensimmäiset kangasrouskut heinä-elokuun vaihteessa mäntykankaille.
lehti 