Suomessa on totuttu polvi polvelta kasvavaan elintasoon. Nyt kasvulinja on katkeamassa. Nykynuoret edustavat ensimmäistä sukupolvea, joka uhkaa jäädä palkkauksessa heikommalle kuin vanhempansa.
Vasemmisto-opiskelijoiden puheenjohtaja Milla Jurva, 24, uskoo, että kehitys koskee myös korkeakouluissa opiskelevia.
– Opiskelijat päätyvät kannattamaan vasemmistoa, koska se ajaa heidän etujensa mukaisia asioita sekä opiskeluaikana että sen jälkeenkin, Jurva sanoo.
Meidän on käytävä itse omat taistelumme.
Vasemmisto-opiskelijat eli Vasop on valtakunnallinen punavihreä opiskelijajärjestö. Viimeisissä korkeakouluvaaleissa Vasop voitti. Se on suosituin poliittinen järjestö. Tosin paikkamäärässä kokoomus on vasemmiston kanssa samalla viivalla.
Akateemisten aseman heikkenemiseen liittyvien syiden lisäksi kannatuksen kasvua selittää Jurvan mukaan myös järjestön matalan kynnyksen toiminta.
– Meidän opiskelijapolitiikkaan on helppo tulla mukaan, eikä meidän listalla ehdolla oleminen tarkoita sitä, että henkilöllä olisi puolueen jäsenkirja, Jurva sanoo.
Opiskelijoiden aktivoitumisen taustalta löytyvät myös monet korkeakoulutuksen uudet tuulet, kuten yliopistolain uudistaminen.
– Myös koulutuksen kaupallistuminen ja yliopisto-opiskelun maksullisuuskokeilut pohdituttavat ihmisiä, Jurva sanoo.
Irti harhakuvitelmista
Kemistä kotoisin olevalla Jurvalla on takanaan jo viisi vuotta opiskelua Tampereen yliopistossa. Hänen pääaineensa on filosofia. Teologian, elämänkatsomustiedon ja kasvatustieteiden sivuaineopinnot ovat tuomassa hänelle aineopettajan pätevyyden.
Kansan Uutisten verkkolehden blogistina keväällä aloittanut Jurva osoitti ensimmäisen Nurkkapöytäkirja-blogikirjoituksensa ylioppilaille. Siinä hän provokatiivisesti varoitteli nuoria kuvittelemasta liikoja tulevaisuudestaan opiskelijana ja myöhemmin työelämässä.
Jurva sanoo halunneensa herätellä keskustelua koulutuspolitiikkaan liittyvistä uhkista.
– Poliittisesti saa yhä enemmän äänenpainoa vaatimukset, joiden mukaan opiskelijoiden pitäisi maksaa opinnoistaan, koska he tulevat työelämässä sijoittumaan niin hyvin, että sijoitetut rahat tulevat takaisin monin kerroin.
Kuitenkin Euroopassa ja ympäri maailman puhutaan yhä enemmän koulutuskuplasta, jonka mukaan koulutukseen satsaaminen ei enää kannatakaan. Pahimmillaan koulutus voi siis olla taloudellinen sudenkuoppa.
On hyvä, että nuoret uskovat tulevaisuuteen. Sitä Jurva ei halua nuorista karistaa pois.
– Mutta ei pidä luottaa siihen, että vanhemmat ikäluokat olisivat pedanneet meille helpon tien. Meidän on käytävä itse omat taistelumme.
Perustulo
Jurva on ollut mukana opiskelijapolitiikassa kolmisen vuotta. Hän istui viime kevään Tampereen yliopiston oppilaskunnan Tamyn edustajistossa. Ennen Vasopin puheenjohtajuutta hän ehti heiluttaa vuoden nuijaa Tampereen yliopiston vihreässä vasemmistossa.
Tamy järjesti viime keväänä perustuloa käsittelevän seminaarin, ja asia kiinnostaa opiskelijoita. Mutta epäilijöitä on paljon. Jurva tietää, että monet vasemmistolaisetkin pitävät perustuloa mahdottomana toteuttaa.
– Ei pidä paikkaansa, hän sanoo ja korostaa, ettei perustuloa voi ottaa käyttöön suoraan, vaan asteittain. Ensimmäinen vaihe olisi se, että toimeentulotuki siirrettäisiin Kelan maksettavaksi.
Kamppailu perustulosta ei ole helppo, sen Jurva tietää. Eikä hän hyväksy perustulon toteuttamista tavalla, joka huonontaisi vaikeimmassa asemassa olevien ihmisten asemaan.
– Perustulon pitää parantaa köyhimpien toimeentuloa ja sen pitää keventää nykyiseen toimeentulotukeen liittyvää byrokratiaa.
Kokoomuslaista perustuloa Jurva karsastaa, sillä siihen liittyy ajatus toimeentulotuen nykyisen minimitason laskusta.
Opiskelijalle tärkeä
Opiskelijalle perustulo olisi Jurvan mielestä tärkeä monestakin syystä. Esimerkkinä hän mainitsee tilanteen, jolloin opinnot ovat vielä kesken, mutta opintotukikuukaudet ovat loppuneet. Silloin opiskelija hakee yleistä asumistukea ja toimeentulotukea.
– Mutta toimeentulotukea ei saa, jos kaikkea opintolainaa ei ole vielä nostettu. Sama voi seurata pienistä palkkatuloista, joita opiskelija on saanut aiempina kuukausina.
– Yksi syy vaatimukseemme perustulosta on se, että opintotuki on yksinkertaisesti riittämätön. Sitä paitsi on väärin, että opiskelijat pakotetaan elämään lainalla.
Perustulo mahdollistaisi opiskelun monenlaisissa elämäntilanteissa. Se helpottaisi perheellisten opiskelijoiden asemaa ja mahdollistaisi osapäiväisen opiskelun terveyden pettäessä.
Opetussisällöt
Perustuloverkostoon on tähän mennessä liittynyt Tamy ja Helsingin yliopiston ylioppilaskunta HYY. Lisäksi Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta JYY on allekirjoittanut Suomen perustuloverkoston Bien Finlandin perustuloaloitteen, mutta ei ole liittynyt verkoston jäseneksi.
Jurva uskoo, että syksyllä perustulo yritetään saada Suomen ylioppilaskuntien liiton SYL:n tavoitteeksi.
– Luulen, että yhteinen perustulorintama syntyy, mutta yhteistä mallia sille tuskin löydämme.
Jurva haluaisi viedä opiskelijaliikkeessä eteenpäin myös sitä, että nähtäisiin kapean opiskelijaidentiteetin ulkopuolelle ja että nähtäisiin opiskelijuuden monimuotoisuus sekä se, että opiskelijaliike voisi olla osa isompia yhteiskunnallisia liikkeitä.
Käpertyminen opiskelijaliikkeeseen ei välttämättä vie asioita eteenpäin. Jurva uskoo, että tehokkaammin asioita ajetaan yhteistyössä ammattiliittojen ja kansalaisjärjestöjen kanssa.
Hän toivoo enemmän yhteistyötä myös kansalaisjärjestöjen ja occupy-liikkeen tyyppisten järjestäytymättömien liikkeiden suuntaan.
uutiskirje 
