Kansanvälinen finanssikriisi on herättänyt eri maissa myös poliittiset päättäjät miettimään vastakeinoja. Rahoitusmarkkinoiden sääntelyä ja läpinäkyvyyttä onkin voitava lisätä. Erilaisia ideoita on viime vuosien aikana nostettu esille. Niistä ehkä pisimmälle on kehitetty valuutanvaihtoveroa. Se tunnetaan paremmin Tobinin verona sen kehittelijän, yhdysvaltalaisen taloustieteilijän ja nobelistin James Tobinin mukaan.
Valuutanvaihtoverosta on maininta myös Vanhasen kakkoshallituksen ohjelmassa, mutta hallitus ei ole pannut tikkua ristiin sen puolesta, että asia etenisi. Nyt noin 60 kansanedustajaa vaatii toimeenpanoaloitteessa valuuttaveron toteuttamista.
Veron avulla olisi mahdollista hillitä keinottelua ja toisaalta kerätä varoja esimerkiksi kehitysmaiden auttamiseen. Nyt suuri osa valuuttamarkkinoiden kaupankäynnistä syntyy pääomasijoittajien voitontavoittelusta ja on tarpeetonta reaalitalouden kannalta.
Arvioiden mukaan peräti 80 prosenttia valuuttamarkkinoista on alle viikon pituisia edestakaisia spekulatiivisia valuuttakauppoja. Jo pienikin valuuttakauppaan kohdistuva vero tekisi suuren osan lyhytkaupasta kannattamattomaksi. Joidenkin arvioiden mukaan 0,25 prosentin verolla valuuttakauppaa voitaisiin leikata kolmanneksella.
Tobinin vero on tässä taloustilanteessa ajankohtaisempi kuin ehkä koskaan ennen. Eduskunta-aloitteessa korostetaan, että kaikkien maiden ei välttämättä – vaikka se hyvä esimerkiksi tiedonvaihdon ja kiertoteiden etsimisen kannalta olisikin – tarvitse olla heti mukana verossa. Nyt veroa käytetään jo muun muassa Brasiliassa ja Perussa.
Suomi voisi olla aloitteentekijä EU:n tasolla. Tobinin vero olisikin mahdollista toteuttaa minkä tahansa maaryhmän – kuten euroalueen – kesken.
Asiantuntijoiden mukaan Tobinin vero voitaisiin ottaa käyttöön euroalueen ja Japanin kesken. Kiinnostusta voisi löytyä myös sellaisista finanssikriisien koettelemista maista kuin Korea, Thaimaa, Etelä-Afrikka ja Venäjä. Suurista kehitysmaista Kiina, Intia ja Malesia saattaisivat myös olla halukkaita liittymään Tobinin veroon.
Tobinin vero ei yksinään ratkaise globaalia talouskriisiä, mutta jostakin vapaina vellovien markkinoiden suitsiminen pitää aloittaa.
n
Ydinvoimaa vai ei
Päätös lisäydinvoiman rakentamista lähestyy. Hallitus nostaa asian käsittelyyn syksyllä. Lupa-anomuksia on sisällä kaikkiaan kolme. Vaikka päätöksentekovaihe lähenee, niin kummallisen hiljaa ovat edelleen niin ydinvoiman puoltajat kuin vastustajatkin. Valtakunnallinen ydinvoimaa vastustanut mielenosoituskin keräsi toissa viikolla vain noin 800 osallistujaa. Ehkä vielä ei ole herätty talviunesta tai sitten aihe ei kiinnosta.
MTV3:n kyseli kolmen suurimman puolueen aktiivien kantaa lisäydinvoiman rakentamiseen. Kokoomuksen kenttäväki lienee yksimielisin, sillä 91 prosenttia kannatti kyselyn mukaan lisäydinvoimaa. Demareilla kannatus on 60 prosentin ja keskustalla 70 prosentin luokkaa. Vihreiltä tai vasemmistoliittolaisilta ei kysely, mutta molemmilla on voimassa yksiselitteinen ydinvoiman lisärakentamista vastustava puoluepäätös.
uutiskirje 