”Suomi-neidon” käsite tuntuu väkevän historiallisen draaman ja rakkausfilmin Raja 1918 (2007) valossa turhan vienolta. Elokuva antaa vähemmän hohdokkaan kuvan itsenäistymisen alkutaipaleesta: maamme ensi askeleet itsenäisenä kansakuntana täyttyvät verestä, hiestä ja kyyneleistä.
Lähtöidea elokuvaan – joka nähdään kolmeen osaan pilkottuna draamasarjana – tuli tuottaja Jörn Donnerilta. Hänen isänsä toiminnasta ”Rajamaan” komendanttina kertyi tuhansia sivuja dokumenttimateriaalia. Sen pohjalta käsikirjoituksen ovat tehneet ohjaaja Lauri Törhönen sekä Aleksi Bardy.
Lähtöasetelmissa on aitoa historian ironiaa. Suomi haluaa sulkea pitkän luonnonmukaisen yhteytensä itään läntisin, yläluokkaisen suomenruotsalaisesti johdetuin toimin. Päähenkilö kapteeni von Munck (Martin Bahne) saa erikoistehtävän itseltään valtionhoitaja Mannerheimilta. Käskyn toimeenpano merkitsee, että monet kärsivät. Karjalaisten ja venäläisten vuosisatainen välitön yhteydenpito saa tylyn lopun.
Moni-ilmeisessä, terävässä ja tunnevoimaisessa elokuvassa faktaa ja fiktiota on purkitettu napakasti yhteen. Raja 1918 on malliesimerkki siitä, miten onnistunut näytelmäelokuva on tulosta kollektiivisesta osaamisesta. Eri osatekijät (käsikirjoitus, ohjaus, kuvaus, näyttelijätyöskentely jne.) muodostavat vankan kokonaisuuden, jossa mikään ei erityisesti hyppää silmille.
Raja 1918 ottaa paikkansa Toivo Särkän komean melodraaman 1918 (1957) sekä Täällä Pohjantähden alla -filmien (1968, 2009) rinnalla rikastaen aihetta paitsi kansallisilla, myös kansainvälisillä erityisvirityksillään.
Näyttelijäkaartin muita avainhahmoja ovat Minna Haapkylä opettaja Lintuna, Tommi Korpela tämän rakastettuna ja ärjynä punakaartilaisjohtajana, Lauri Nurkse kuumakalleluutnanttina sekä Hannu-Pekka Björkman joviaalina vääpeli Murasena.
Raja 1918, osa 1/3 MTV3:lla sunnuntaina klo 21.00
uutiskirje 
