– Tällaista osaamista, talous- ja hallintomiehen lahjakkuutta, jonka ytimenä on tieteen koulima maalaisjärki ja pettämätön todellisuudentaju, tarvitaan kipeästi Karjalassa, hehkuttaa Petroskoissa ilmestyvässä kulttuurilehti Careliassa päätoimittaja Robert Kolomainen toukokuussa virkaansa astunutta Aleksandr Petrovitsh Hudilaista.
Kesän mies on kiertänyt ahkerasti Karjalaa toimittajat kintereillään. Päämiehen vaihto ei ole jäänyt huomaamatta: energisen miehen viestit kuuluvat ja näkyvät.
Sortavalassa Hudilainen hutaisi myös suomalaisten yhteistyöliturgiaa, jonka mukaan suhteet ovat kehittyneet, kasvussa ja kaikkia hyödyttäviä.
– Suomen ja Karjalan kauppa on vuodesta 2007 laskenut ja sen ennustetaan laskevan sekä viennin että tuonnin osalta. Vastaavasti koko Venäjän ulkomaankauppa kasvoi viime vuonna kaksi prosenttia ja tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 9,5 prosenttia.
– Tasavallassa on suomalaista pääomaa 52 yrityksessä. Sen osuus tänne sijoitetusta ulkomaisesta pääomasta on 37 prosenttia. Kymmenen viime vuoden aikana suomalaisen pääoman osuus on vähentynyt 15,5 prosenttia.
Kasvua osoittavista tilastoista jää tyly johtopäätös: rajanaapurin merkitys on vähentynyt, kaukaisempien kumppanien lisääntynyt.
Karjalan kauppa- ja teollisuuskamarin johtaja Aleksandr Pankratov todisti, ettei suomalaisten ja Karjalan välillä ole kahteen vuoteen käynnistynyt yhtään suurempaa hanketta.
Yhteistä rajaa on sentään yli 800 kilometriä ja venäläisten Suomessa tekemien taxfree-ostosten nousukäyrä jököttää vuodesta toiseen tukevasti ylöspäin.
Toiveena uusi rajanylityspaikka
Karjala Venäjän federaation osana on Moskovan vinkkelistä enemmän rasite kuin mahdollisuus. Siksi alueen kehityksen kannalta sen omilla toimilla ja ulkopuolelta tulevilla ivestoinneilla on suuri merkitys.
Hudilainen totesikin, että Karjalassa on aloitettu uusi ulkomaisiin yrityksiin ja sijoittajiin kohdennettu investointi- ja innovaatiopolitiikka, jonka onnistumisesta hän ottaa henkilökohtaisen vastuun ja jonka ytimenä on korruption ja kähminnän sijaan läpinäkyvyys.
Ohjelma lupaa vero- ja maksuhelpotuksia, monenlaisia tukitoimia ja turvatakuita. Lähiviikkoina julkistetaan ohjelman markkinointisaitti.
Suomessa jo Mikkelissä ja Oulussa vieraillut päämies tapaa 11. syyskuuta Helsingissä presidentti Sauli Niinistön sekä ulko- , ulkomaankauppa- ja elinkeinopolitiikan edustajia. Presidentti Vladimir Putinin Hudilainen tapaa 28. syyskuuta.
Tärkeimpänä yksittäisenä asiana hän haluaa neuvotella kansainvälisen statuksen saamisesta Syväoron-Parikkalan rajanylityspaikalle, jota käytetään vain puun tuontiin.
– Meillä on valmius avata se matkailijoille 2014 jolloin valmistuu Pietarin ja Sortavalan välinen uusi tie.
Hudilainen kertoi myös saaneensa Venäjän rautatiehallinnon vakuutuksen sille, että matkustajaliikenne reiteillä Petroskoi-Kostamus-Kajaani-Oulu ja Petroskoi-Sortavala-Joensuu voidaan aloittaa jo ensi vuonna.
WTO:n myötä katseet itään
Päämies toivoi yhteisiä ponnistuksia viisumivapauden toteuttamiseksi.
Viisumiasiassa Suomi on tiukasti EU:n selän takana. Venäjä on mahdollistanut viisumitta laivamatkailun Pietariin, mutta ei muuta. Kevennyksenä todettiin, ettei Suomi ole ryhtynyt EU:n komission vaatimaan raideleveyden kaventamiseen, vaikka muuten Brysselin mallioppilaana esiintyy.
Venäjän WTO-jäsenyys oli sammitin taikasana. Lähes jokainen yli kymmenestä puhujasta viittasi siihen uusia mahdollisuuksia avaavana. Sen on arvioitu vähentävän suomalaisten vientitulleja reilut 250 milj.euroa vuodessa ja tuontitulleja noin 25 milj.euroa.
– Olemme nyt osa samaa kauppajärjestelmää. Suomi kääntyi 20 vuotta sitten voimakkaasti länteen. Nyt on aika kääntyä voimakkaasti itään. Kriisit ravistelevat EU:ta, Venäjän taloudessa menee hyvin, julisti Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E J Penttilä ja peräsi työhön luottamusta ja asennetta.
Itä-Suomen viiden maakuntaliiton seminaari oli nimetty ”huippukokoukseksi”, venäjäksi ”sammit”.
lehti 