Eduskunta keskusteli tiistaina niin sanottujen pikavippien rajoittamisesta. Hallituksen esityksen mukaan pikaluottojen vuosikorko saa jatkossa olla enintään 51 prosenttia, kun se on nyt keskimäärin 920 prosenttia. Lisäksi hallituksen esityksessä ehdotetaan tiukennuksia luotonantajan velvollisuuteen arvioida kuluttajan luottokelpoisuus ennen luottosopimuksen tekemistä.
Kansanedustaja Aino-Kaisa Pekonen (vas.) kiitteli esitettyjä muutoksia, mutta oli sitä mieltä, että pikavipit pitäisi kieltää kokonaan. Hän toivoi hallituspuolueiden kansanedustajien pystyvän sopimaan asiasta lain valiokuntakäsittelyssä.
– Pikavipeillä elämänsä sotkeneiden määrä on hurja. Vastikään minua lähestyi äiti, jonka juuri täysi-ikäiseksi tullut lapsi on onnistunut pikavippien avulla sotkemaan raha-asiansa täysin. Vippikierre pääsi etenemään 3 000 euroon asti, ennen kuin vanhemmat huudettiin apuun. Valoa on tunnelin päässä, sillä päätös sosiaalisesta luototuksesta on tulossa, hän perusteli.
Sosiaalinen luototus parempi keino
Pekonen piti pikavippejä parempana apuna taloudelliseen ahdinkoon esimerkiksi kuntien tarjoamaa sosiaalista luototusta.
– Sosiaalista luottoa voidaan myöntää henkilölle tai perheelle erilaisiin tarkoituksiin. Silloin kun perheen taloudellinen tilanne pitää saada kuntoon, tai velkakierre pitää katkaista, tai kodin yllättäviin hankintoihin, esimerkiksi silloin, kun pesukone yllättäen sanoo sopimuksensa irti. Näihin äkillisiin rahatarpeisiin taloudellisissa vaikeuksissa olevat ihmiset ovat hakeneet kevyin perustein pikavippejä.
Pekosen mukaan sosiaalisesta luototuksesta on pelkästään hyviä kokemuksia.
– Sosiaalinen luototus vähentää pitkällä aikavälillä toimeentulotuen kustannuksia. Kun ihmiset saavat reilun mahdollisuuden järjestellä asioitaan, he myös hoitavat velvollisuutensa.
uutiskirje 
