Jopa 51 prosenttia kuudesluokkalaisista Latinalaisen Amerikan maissa on kokenut kiusaamista koulussa, tuore tutkimus paljastaa.
– On selvitettävä pikimmiten, mistä kiusaamisen yleisyys johtuu, sillä koulut heijastelevat yhteiskunnan ilmapiiriä, chileläinen antropologi Marcela Román vaatii. Hän teki tutkimuksen kollegansa Javier Murillon kanssa.
– Miksi yhteiskuntamme ja koulutuspolitiikkamme tuottavat ja sietävät näin paljon kiusaamista, Román kysyy.
Kuubassa kiusaamista havaittiin paljon keskimääräistä vähemmän.
Kiusanteon yleisimpiä muotoja Latinalaisen Amerikan kouluissa ovat omaisuuden varastaminen tai tuhoaminen, sanalliset loukkaukset ja nimittelyt, fyysinen väkivalta, uhkailu, juorut ja sosiaalinen eristäminen. Myös nettikiusaaminen lisääntyy kovaa vauhtia.
Maaseudulla vähemmän
Alueen kuudesluokkalaiset ovat iältään 11–12-vuotiaita. Románin mukaan he kärsivät kiusaamisesta yhteiskuntaluokasta ja koulun tasosta riippumatta. Maaseudulla kiusataan vähemmän kuin kaupungeissa.
Tutkijat kytkevät kiusaamisen koulujärjestelmän kasvavaan kilpailuhenkisyyteen ja saavutuskeskeisyyteen. Kilpailun kiihtyessä suvaitsevaisuus ja toisten arvostaminen vähenevät, mikä lisää väkivallan riskiä.
Suurin joukko kiusatuista, 39 prosenttia, kertoi joutuneensa varkauden kohteeksi. Solvauksia oli kuullut 27 prosenttia ja väkivaltaa kokenut 17 prosenttia. Osuudet vaihtelevat maittain, mutta kärjessä oli usein Argentiina, kun taas Kuubassa kiusaamista havaittiin paljon keskimääräistä vähemmän.
Koko alueella kiusaamista sanoi kokeneensa keskimäärin puolet lapsista, mutta vielä enemmän oli niitä, jotka olivat todistaneet sitä.
– On aina helpompaa nähdä, mitä toisille tapahtuu, kuin myöntää olevansa itsekin uhri, Román arvioi.
Uhrista syylliseksi
Chileläisen Magdalena Velázquezin seitsemänvuotiasta Antonia-tytärtä kiusattiin, eikä tilanne parantunut koulua vaihtamalla.
Luokan tytöt vaativat Antonialta rahaa tai makeisia ennen kuin ottivat hänet mukaan leikkeihinsä. Myös fyysistä väkivaltaa esiintyi, ja tytöllä oli usein käsivarret mustelmilla, Velázquez kertoo.
Kovin isku äidille oli kouluviranomaisten reaktio.
– Järkytyin, kun he moittivat tytärtäni kyvyttömyydestä sopeutua ryhmään tai rahan tuomisesta kouluun. Antoniaa syytettiin kiusaamisesta, jonka uhri hän oli.
Chilen kouluissa viime vuonna tehty tutkimus kertoo, että kiusaaminen vähenee iän myötä. 13–14-vuotiasta kahdeksasluokkalaisista joka kymmenes oli kokenut kiusantekoa. Suomessa yläkoululaisista joutuu kiusatuksi noin kuusi prosenttia ja alakoululaisista puolet enemmän.
Koko yhteisö mukaan
Alan Wilkins Chilen opetusministeriöstä vakuuttaa, että kiusaamisesta, jonka uhreja on hänen mukaansa 20 000, pyritään eroon. Hallitus on aloittanut ohjelman, joka tähtää parempaan rinnakkaiseloon kouluissa.
Valtiolla on myös Turvallinen koulu -suunnitelma, joka pyrkii varjelemaan oppilaita kiusaamisen ohella muilta vaaroilta, kuten alkoholilta ja huumeilta.
Sosiologi Carolina Bascuñán arvostelee valtion politiikkaa, joka keskittyy vahinkojen korjaamiseen ennalta ehkäisyn sijasta. Viime vuonna voimaan tullut laki kouluväkivallasta on hänen mielestään liian rangaistuspainotteinen.
– Puuttuminen lasten tekemisiin ei riitä. Väkivaltaan voivat rohkaista koko kasvatusyhteisö ja perhe, jotka on saatava mukaan ehkäisemään ja hävittämään sitä, Bascuñán vaatii.
lehti 