Mikäli puoluesihteereihin on uskominen, puolueiden ehdokasasettelu lokakuun lopun kunnallisvaaleihin on sujunut hyvin tai vähintään aika hyvin.
Lopullinen totuus paljastuu tänään kello 16. Siihen mennessä ehdokashakemukset on viimeistään jätettävä.
Kunnallisvaalien seuraava askelmerkki on 27. syyskuuta. Silloin ehdokkaille jaetaan vaalinumerot ja kampanjarutistus voi alkaa toden teolla.
SDP:n ensimmäinen kampanjalauantai järjestetään 29. syyskuuta. Siitä vaalikone varsinaisesti lähtee liikkeelle, kertoo SDP:n järjestöpäällikkö Ari Näätsaari.
SDP: Puolen tunnin onni
SDP:n, kuten lähes kaikkien muidenkin puolueiden ehdokasmäärä vähenee viimekertaisesta. Kuntaliitokset karsivat kuntien määrän 304:ään. Kunnanvaltuutettuja valitaan noin 10 000, kun viime vaaleissa jaossa oli noin 700 valtuustopaikkaa enemmän.
SDP:n tavoite oli 7 000 ehdokasta. Järjestöpäällikön mukaan tavoitteen toteutuminen on ”siinä ja siinä”.
– Jos tavoite toteutuu, se on erittäin hyvä saavutus. Jokainen ehdokashankintaan osallistunut voi puoli tuntia onnitella itseään. Sen jälkeen onkin syytä jo ryhtyä vaalityöhön.
Ehdokkaiden määrä vähenee joka tapauksessa viimekertaisesta 7 700 ehdokkaasta.
SDP satsaa euroja valtakunnan tasolla saman verran kuin viime vaaleissa, eli noin 800 000 euroa.
Vasemmistoliitto: lyhyt kampanja
Myös vasemmistoliitto jää viimekertaisesta 4 100 ehdokkaasta. Puoluesihteeri Sirpa Puhakka arvioi maanantaina, että nyt puolue saa liikkeelle 3 300 – 3 500 ehdokasta.
Puhakan mukaan pienemmistä kuntaliitoskunnista ehdokkaita tulee selvästi vähemmän. Hän arvelee, että osittain kyse voi olla vaalitaktikoinnista. Jos pieneltä liitosalueelta halutaan ehdokas uuteen kunnanvaltuustoon, ääniä ei kannata hajottaa.
Kiivaimman kampanja-ajan Puhakka odottaa jäävän kuukauteen. Kampanjat tulevat vaali vaalilta yhä tiiviimmiksi.
Vasemmistoliitolla on 100 000 euron vaalibudjetti. Viime vaaleihin käytettiin 170 000 euroa.
Vasemmistoliitto lähtee Puhakan mukaan vaaleihin palvelut kärjessä. Paikallisissa vaaliohjelmissa puhutaan lähipalveluista, kuten koulusta, neuvoloista, päivähoidosta ja terveyspalveluista.
Kokoomus: uusi vauhti löytyi
Kokoomuksen pullat ovat puoluesihteerin Taru Tujusen mukaan hyvin uunissa. Vauhti oli keväällä hyvää ja elokuussa tuli pientä notkahdusta. Nyt kuitenkin vauhti on saatu taas päälle Tujunen vakuuttaa.
Viime kerralla kokoomuksella oli noin 7 500 ehdokasta. Siihen ei aivan nyt päästä, mutta kauas se ei jää, puoluesihteeri arvioi.
Kampanjasta Tujunen odottaa ”nopeata ja hektistä”.
– Lämmittelykierros puuttuu kokonaan. Nyt lähdetään heti täysillä.
Viime kerralla kokoomuksen vaalibudjetti nousi Tujusen muistin mukaan lähelle miljoonaa. Nyt jäädään vähemmälle. Vaalibudjetin katoksi on asetettu 700 000 euroa.
– Ei senttiäkään yli, mieluummin vähemmän.
Perussuomalaiset: Enää ei ”nuljuteta”
Ainoana puolueena perussuomalaisten ehdokasmäärä kasvaa selvästi viime vaaleista. Silloin ehdokkaita oli runsaat 1 800.
Nyt tavoitteeksi asetettiin saada ehdokas jokaiseen maan suomenkieliseen kuntaan. Ehdokkaiksi muunnettuna se merkitsee noin 4 000:tta.
Puoluesihteeri Ossi Sandvikin mukaan ainakaan isoja valkoisia läikkiä ei kartalle jää.
Viime vaaleissa perussuomalaisilla oli täydet listat vain Kauhajoella ja Kaustisilla. Nyt täysien listojen kuntien määrä lisääntyy jonkin verran, puoluesihteeri arvioi.
Eduskuntavaalien menestys kasvatti perussuomalaisten puoluetukea ja se pannaan näkymään myös vaaleissa.
Viime kerralla vaalibudjetti oli noin 150 000 euroa. Nyt on varauduttu yli 500 000 euron satsaukseen.
– Tekee mieli pikkusen käyttää rahaa vaaleihin, kun on kerrankin mahdollisuus. Tähän asti aina on pitänyt nuljuttaa lähes olemattomilla.
Vihreät: vaalibudjetti puolittui
Vihreiden tavoitteena oli ylittää viime vaalien ehdokasmäärä, noin 2 200.
– Tiukille se menee. Ylitys tai alitus on kiinni aivan muutamasta ehdokkaasta, sanoo puoluesihteeri Panu Laturi.
Vihreillä on perinteisesti kahdenlaista ongelmaa. Suurissa kaupungeissa joudutaan ehdokkaita karsimaan kovalla kädellä, kun halukkaita on enemmän, kuin listoille mahtuu.
Suurempi ongelma on kuitenkin kattavuus.
– Maanlaajuinen kattavuus, eli se kuinka moni suomalainen voi äänestää vihreitä, kasvaa hieman.
Vihreiden valtakunnallinen satsaus puolittuu viime kunnallisvaaleista. Eduskuntavaalit vähensivät edustajapaikkoja ja puoluetukea, joten nyt valtakunnallisesti rahaa on käytössä 150 000 euroa.
uutiskirje 
