KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Ammennetaan tyhjästä

Tuula-Liina Varis
23.9.2012 19.39
Fediverse-instanssi:

Tyhjästä on paha nyhjästä, sanoo kansanviisaus, mutta Joensuussa viime viikon vaihteessa tyhjästä suorastaan ammennettiin. Joensuun kirjallisuustapahtuman tämänvuotinen teema Tyhjä kirjallisuudessa ja toisissa taiteissa veti väkeä kolmena päivänä, niin että salien seinät pullistelivat.

Mikä tyhjässä kiinnostaa? Tietysti se paradoksi, että tyhjä ei ole tyhjä vaan täynnä sisältöjä ja merkityksiä, kuten valkoinen taulu ja sellainen kirjallinen ilmaisu, jossa rivien ja sanojen välitkin ovat merkitystä täynnä. Kuten ovat myös tauot ja hiljaisuus keskustelussa.

Itämaisessa filosofiassa tyhjä on keskeinen käsite. Ja mitä merkitsee se ei-mitään, joka ennen aikojen alkua räjähti? Musiikissakin tyhjällä on sisältö. Musiikkiteos voi olla kokonaan tyhjä, äänetön, kuten tapahtumassa koettiin.

ILMOITUS
ILMOITUS
Mikä tyhjässä kiinnostaa? Tietysti se paradoksi, että tyhjä ei ole tyhjä vaan täynnä sisältöjä ja merkityksiä, kuten valkoinen taulu ja sellainen kirjallinen ilmaisu, jossa rivien ja sanojen välitkin ovat merkitystä täynnä.

Kaunokirjallisuudessa rivien ja sanojen välit ovat sitä tyhjää, jonka lukija täyttää omilla mielikuvillaan. Se on hänen luova osuutensa kirjassa, eikä helppo. Tätä Paavo Haavikko lienee tarkoittanut, kun hän totesi, että kirjoittamisen jälkeen vaikeinta on lukeminen. Nykyajan mammuttiromaanit ovat usein liian ”kalustettuja”, kuten Kristina Carlson totesi. Lukijalle ei jää tilaa. Tämän ylikalustetun tilan ahtauden olen kokenut monta kertaa nykyromaanien parissa.

Joensuussa esiintyi niin hieno porukka, että se täytyy luetella: kuvataiteilija, tutkija ja muusikko Jyrki Siukonen, professorit Auli Hakulinen, Raili Elovaara ja Kari Enqvist, sinologi ja kirjailija Pertti Seppälä, kirjailijat Claes Andersson, Kristina Carlson, Markku Envall ja Tuomas Kyrö, muusikko Tommi Liimatta, vapaa kirjoittaja Sampsa Oinaala, tanssija Reijo Kela ja muusikko Kristiina Ilmonen. Ja lisäksi oma vakiokaartimme, josta ei myöskään tutkijoita ja taiteilijoita puuttunut.

Eniten yleisön kysymyksiin joutui vastaamaan Kari Enqvist. Vaikea tehtävä, sillä hän joutui sanallistamaan sellaista, mikä on mahdollista ilmaista vain matematiikan kielellä. Meitä matemaattisesti kielitaidottomia on paljon, ja siksi meille pitäisi pystyä sanoin selvittämään, mitä alkuräjähdyksessä tapahtui. Enqvist on huippukyky tässä sanallistamisessa niin kuin tietävät hänen kirjojaan lukeneet. Lisäksi hän on hauska ja pystyy vastaamaan silloinkin, kun kysyjä vaatii häneltä luonnontieteellistä vastausta metafyysiseen kysymykseensä.

Tyhjästä tuli kylläinen olo, mutta ei sitä tyhjiin ammennettu, ei olisi kyettykään; tyhjässä on sekä tieteen että taiteen alueella paljon sellaista, mitä emme tiedä, emmekä koskaan tule tietämäänkään. Juuri siinä on tyhjän kiehtovuus.

Sampsa Oinaalan puheenvuoro kosketti omiakin elämänvalintojani. Hän muutti kahdeksan vuotta sitten 25-vuotiaana nuorukaisena Helsingistä Pohjois-Karjalan perukoille Valtimolle, jossa asuu vanhassa hirsitalossa yksin, ilman autoa ja niin vähin tekniikan vehkein kuin mahdollista. Erämainen sijainti ei ole ollut este vaan ennemminkin yllyke vapaan toimittajan, dokumentaristin ja kriitikon ammatin harjoittamisessa.

Oinaala muisteli helsinkiläisten ystäviensä kauhistusta: miten nuori ihminen voi muuttaa keskelle ei mitään? Eikö elämä tyhjene? Kun ystävät, joista monille maailman metropolit olivat tuttuja, tulivat käymään, he kokivat olevansa ulkomailla, peräti aivan toisessa ajassa. Joitakin villi luonto ja öinen pimeys ihan pelottivat.

Miten tuttua. Kun itse ammoin muutin syvälle Savoon, tuttavat kokivat minun asettuneen, ei vain 400 kilometrin päähän Helsingistä vaan vähintään 50 vuotta ajassa taaksepäin, primitiiviseen maailmaan, jossa ”ajattelisin vain ruusujani”, kuten eräs työtoveri ennusti. Ruusuja minulla ei koskaan ollut, mutta kieltämättä kanat, lampaat ja kasvimaa veivät aikaa ja henkistäkin energiaani.

Helsinkiläisystävät tulivat varsinkin alkuvuosina mielellään katsomaan, miten korvessa pärjätään. He ottivat aurinkoa pihanurmella ja ihmettelivät, miten saan aikani kulumaan siinä kauheassa tyhjyydessä. Useimmiten en hommiltani ehtinyt vastaamaan.

Kirjoittamista en tyhjyydessä lopettanut. Se päinvastoin lisääntyi, sai uutta merkitystä ja sisältöä. Tauoilla, hitaudella ja hiljaisuudella alkoi olla merkitystä kirjoittamisen prosessissa, rivien ja sanojen väleillä tekstissä. Yhtään kirjaa en olisi julkaissut, ellei niin olisi käynyt.

Sampsa Oinaalaa huvitti ihmisten kuvitelma, ettei hänellä ole koskaan kiire. Hänellä on, mutta se on erilaista kiirettä kuin se kiire, jonka ajamana suurkaupungin ihminen tuntuu elävän ja stressaantuvan hulinasta ympärillään.

Ylen kakkoskanavalla on menossa sarja Paluumuuttajat, jossa kuvaillaan muutaman pääkaupunkiseudulta Pohjois-Karjalan kotikunnaille takaisin palanneiden ihmisten elämää. Yksi ajaa kylätaksia Kolilla, yksi pyörittää maatilaa ja matkailubisnestä Lieksan seudulla, yhden elinkeino on kauppa-auto Kiteen puolessa. Kaikki tekevät julmetusti työtä, kellon ympäri, pyhät arjet.

Elanto voi olla tosi tiukassa, kuten kauppa-auton omistajalla, joka palvelee lähinnä syrjäkylien vanhustoa ja lapsiperheitä eikä pysty kilpailemaan hinnoilla markettien kanssa. Palkkatyö pääkaupunkiseudulla oli monin tavoin helpompaa, mutta itsenäisessä työssä maalla elämään on tullut merkityksiä ja sisältöjä, joita kaupunkielämässä ei ollut.

Valoisampaa persoonaa kuin ympäripyöreitä päiviä puurtava kauppa-auton omistaja on vaikea löytää. Myös hänen asiakkaansa ovat valoisia, palvelualttiin ja huumorintajuisen kauppiaan kohtaaminen tuntuu kirkastavan monen mummon päivän. Ja vielä enemmän se kirkastuu, jos kauppiaalla on aikaa piipahtaa kahville mummon mökkiin.

Valtavirta vie pääkaupunkiseudulle, mutta pieni akanvirta tuo koko ajan maalle itsenäisiä, rohkeita ja monitaitoisia ihmisiä. Heidän elämänsä ehkä tyhjenee paljosta kivasta ja kiihottavasta keskellä ei mitään, mutta se tyhjyys on täynnä merkityksiä ja sisältöjä. Niin kuin tyhjä on.

Kirjoittaja on Joensuussa asuva kirjailija.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Ajan kulku tuntuu kiihtyneen – ruumis ja luonto muistuttavat, ettei niin voi jatkua loputtomiin

Kauhu periferian katoamisesta – kun metsän mukana menee koti ja kieli

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Iirikset kukkivat yhä

Luddiitit olivat kapinaliike teollistumisen alkuaikoina 1800-luvun alun Englannissa.

Kone, valta ja vastarinta – Mitä voisi olla 2020-luvun ludditismi?

Uusimmat

Pia Lohikoski.

Koulutussopimus voi johtaa työn tekemiseen palkatta – Lohikoski: ”Tarvitaan selkeät rajat ja velvoitteet”

Ekologinen kriisi sanelee rajoja tulevalle. Kuvassa tulvan jälkiä Espanjassa.

Jälkiviisaus ei rakenna tulevaisuutta – Olemme valitettavan kyvyttömiä kuvittelemaan erilaisia tulevaisuuksia

Keski-Afrikan valtioiden talousyhteisön ECCAS:n maatalous-, elintarvike- ja ravitsemusasioista vastaava johtaja Mohamed Abakar Yaoundén kokouksessa.

Kongojoen valuma-alueen metsiä voisi säästää viljelytapoja muuttamalla

Puolustusministeri Antti Häkkäsen mielestä puolustusmenoista ei pitäisi puhua julkisesti kevään vaaleissa.

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

 
02

Orpon hallitus laittaa lapset maksamaan suuryritysten ja miljonäärien veronalennukset, sanoo vasemmistoliiton Furuholm

 
03

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
04

Alle neljännes suomalaisista pitää sosiaaliturvaan kohdistuneita leikkauksia oikeudenmukaisina – päähallituspuolueiden kannattajien mielestä sosiaaliturva on riittävällä tasolla

 
05

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Tuomas Niskakankaan maailmanluokkaa oleva vakoilutrilleri Unohdettu nimi heijastaa liike-elämän kyynisyyttä ja kaiken turvallistamisen kääntöpuolta

15.11.2026

Viikon päätteeksi: Naisten ja miesten todellisuudet yhä kauempana toisistaan

15.11.2026

Gynekologinen vaiva fisteli johtuu Pakistanissa usein hoitovirheestä ja se voi pilata naisen elämän

15.11.2026

Litra merivettä voi paljastaa sata lajia – Uusi DNA-menetelmä auttaa tutkimaan valtamerten tilaa

14.11.2026

Osasto Q jatkuu sittenkin, uudet kirjoittajat palauttavat alkuaikojen raikkaan meiningin

14.11.2026

Katoliset johtajat sitoutuivat torjumaan lapsiavioliittoja

14.11.2026

Onko hallituksessa erimielisyys puolustusmenojen korotuksista? kysyy Yrttiaho

13.11.2026

Tekoäly-yhtiöitä on voitava verottaa hyvinvointivaltion kantokyvyn turvaamiseksi, esittää Jessi Jokelainen

13.11.2026

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

13.11.2026

Lapsiperheköyhyys näkyy yhä enemmän sosiaalialan järjestöissä – perheissä tingitään nyt ruuasta

13.11.2026

Venäläisurheilijoita ei päästetä Suomeen, valtioneuvosto päätti

12.11.2026

Perussuomalaiset ovat tiedevastaisimpia – ”Minun mielestäni” ohittaa professoritason päätelmät

12.11.2026

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

12.11.2026

Valiokunta kannattaa rajalain voimassa olon jatkamista vuoden 2028 loppuun, vasemmistoliitolta ja vihreiltä vastalause

11.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset