Veronmaksajain keskusliitto on ollut perinteisesti hanakka osallistumaan poliittiseen keskusteluun. Jokainen hallituskin on saanut siltä neuvoja ihan pyytämättä. Liitto saa yleensä ulostuloillaan myös runsaasti julkisuutta.
Vaikka Veromaksajien keskusliitto sanoo edustavansa laajoja joukkoja, niin sen linjaukset ovat usein hyvin lähellä kokoomuslaisia äänenpainoja. Tuoreimmassa kannanotossaan veronmaksajien toimitusjohtaja Tuomo Lehtinen haluaa – samoin kuin valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok.) äskettäin – kiristää kuluttamisen verotusta ja keventää työn verotusta.
Lehtinen on hyvin toimeentulevien asialla. Hänen esityksensä keventäisivät suhteellisesti enemmän juuri suurituloisten verorasitusta.
Lehtisen mukaan ansiotulojen marginaaliveroja pitäisi ensi vuoden jälkeen alentaa kautta linjan ja vastaavasti nostaa yleinen arvonlisäverokanta nykyisestä 22 prosenteista 25 prosenttiin. Tällaisen ”verouudistuksen” maksajia olisivat pienituloiset sekä ennen muuta ne vähävaraiset, joiden kaikki eläkkeinä tai muina tulonsiirtoina saadut eurot menevät suoraan kulutukseen. Näin käy, vaikka tulonsiirtoja tarkistettaisiin kuluttajahintaindeksin mukaan.
Veronmaksajien keskusliiton toimitusjohtaja on nyt liikkeellä siksi, että valtiovarainministeriö valmistelee ensi vaalikaudella toteutettavaa verotuksen rakenneuudistusta. Lehtinen on itse jäsenenä uudistamista selvittävässä verotyöryhmässä.
Jos mitään ei tehdä, niin verotus on joka tapauksessa kiristymässä jo ensi vuonna, sillä valtaosa kunnista joutuu pakon edessä nostamaan veroprosenttiaan, jotta ne pystyisivät tuottamaan kuntalaisille edes lakisääteiset peruspalvelut.
Lehtisen mielestä kuntien olisi kuitenkin pidättäydyttävä ”kevytmielisistä” veronkorotuksista. Kunnille aiheutuvat verotulojen menetykset olisi hänen mielestään korvattava joko verotulojen täydennyksellä tai valtionosuuksien korotuksella eli ne otettaisiin valtion kassasta. Yhtälö voi olla vaikea toteuttaa varsinkin, jos verotusta kevennetään samaan aikaan kun verotuotot vähenevät muutoinkin.
n
Työnantaja torppasi
Teknologiateollisuuteen ei lopulta syntynyt palkkasopua, vaikka läheltä liippasi. Työnantajaliiton päättäjät jyräsivät omat neuvottelijansa ja tyrmäsivät syntyneen neuvottelutuloksen. Lopulta kyse ei ollut isoista rahoista.
Viime vaiheessa puhuttiin erittäin maltillisesta 0,7 prosentin yleiskorotuksesta. Jo lähtökohta neuvotteluille oli hankala: työnantajapuoli ajoi enintään nollalinjaa, mikä taas ei käynyt työntekijöille. Samaan aikaan neuvotteluja käyneille toimihenkilöille metallin korotustaso ei olisi riittänyt alkuunkaan.
Sopimusneuvottelut siirtyvät nyt syksyyn, vaikka työnantajaleirissä saatetaan yhä elätellä toiveita mahdollisista jatkoneuvotteluista.
Kun sopimuspää jäi avaamatta, niin nyt osapuolet seuraavat tarkasti, mihin suuntaan talous kehittyy. Siitä riippuukin paljon, millaisin eväin neuvottelupöytään palataan.
uutiskirje 