Kuntoutuksessa yli 10 000 vuodessa
Työeläkekuntoutuksella yritetään ehkäistä työkyvyttömyyttä ja parantaa työn tekemisen mahdollisuuksia silloin, kun ihminen ei enää terveydentilansa vuoksi voi jatkaa entisessä työssään.
Kuntoutuksen tavoitteena on, että työntekijä pystyy sairaudesta tai vammasta huolimatta jatkamaan työelämässä.
Vuonna 2011 työeläkekuntoutukseen osallistui 10 800 ihmistä, kun samana vuonna määräaikaiselle tai jatkuvalle työkyvyttömyys- eläkkeelle siirtyi 23 000 ihmistä.
Työeläkekuntoutukseen käytettiin 81 miljoonaa euroa, kun työkyvyttömyys- eläkkeisiin kului samana vuonna 2,3 miljardia euroa.
Eläketurvakeskuksen (ETK) tutkimuksen mukaan työeläkekuntoutuksen käynnistämisessä on ollut puutteita. Vuonna 2006 tehtyyn kyselyyn vastanneista moni koki, että heidän ongelmiaan ja kuntoutuksen tarvettaan ei otettu vakavasti.
– Moni sanoi, ettei heitä ohjattu ajoissa hakemaan kuntoutusta tai että kuntoutus alkoi liian myöhään, Eläketurvakeskuksen erikoistutkija Raija Gould kertoo.
Eläkeyhtiöt ovat hänen mukaansa kuitenkin kertoneet tilanteen paranemisesta.
Joka kolmas kuntoutus keskeytyi
Tutkimuksen mukaan joka kolmas kuntoutusohjelma raukesi tai keskeytyi. Yhtenä syynä oli, että tukea työpaikalta saatiin vain harvoin.
– Jos ihmisellä on työpaikka vielä tallella, olisi ensiarvoisen tärkeää, että työpaikalla havaittaisiin ajoissa hänen tarvitsevan tukea, Gould sanoo.
Hänen mukaansa työpaikan tuki on tärkeää kuntoutuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja myös työhön paluussa. Tuen saaminen auttaa sekä kuntoutuksen etenemisessä että hyvässä lopputuloksessa.
Gouldin mukaan kuntoutuksen keskeytyminen saattaa johtua siitä, että toimenpiteet eivät vastaa kuntoutujan toiveita, kuntoutujan motivaatio on ehtinyt kadota tai kuntoutuksen eri vaiheisiin tulee viiveitä ja takkuilua.
– Kaiken kaikkiaan työeläkekuntoutus sujui kuitenkin valtaosalla hyvin. Puolet kuntoutetuista oli työssä viiden vuoden kuluttua kuntoutuspäätöksestä.
Työterveyshuollolle lisää vastuuta
Tutkimuksen mukaan monilla työpaikoilla työterveyshuolto ei informoinut riittävästi kuntoutusmahdollisuuksista sen paremmin työpaikkaa kuin työkyvyttömyyden uhkaamaa työntekijääkään.
– Näin oli silloin, kun tutkimus tehtiin, mutta varmasti edelleenkään kaikilla työpaikoilla ei ole riittävää kuntoutusasiantuntemusta, Gould sanoo.
Tutkijoiden mielestä työterveyshuolloissa pitäisi paneutua määrätietoisemmin kuntoutukseen ohjaamiseen ennen kuin työntekijä joutuu pitkittyvien sairauslomien kierteeseen.
– Kesällä voimaan tulleet muutokset sairausvakuutus- ja työterveyshuoltolaissa sekä nyt syksyllä toteutettava lääkärien koulutuskiertue pyrkivät vahvistamaan työterveyshuollon roolia työhön paluun tukemisessa.
Kuntoutuksessa yli 10 000 vuodessa
Työeläkekuntoutuksella yritetään ehkäistä työkyvyttömyyttä ja parantaa työn tekemisen mahdollisuuksia silloin, kun ihminen ei enää terveydentilansa vuoksi voi jatkaa entisessä työssään.
Kuntoutuksen tavoitteena on, että työntekijä pystyy sairaudesta tai vammasta huolimatta jatkamaan työelämässä.
Vuonna 2011 työeläkekuntoutukseen osallistui 10 800 ihmistä, kun samana vuonna määräaikaiselle tai jatkuvalle työkyvyttömyys- eläkkeelle siirtyi 23 000 ihmistä.
Työeläkekuntoutukseen käytettiin 81 miljoonaa euroa, kun työkyvyttömyys- eläkkeisiin kului samana vuonna 2,3 miljardia euroa.
lehti 