Maanantaina alkavan Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen pääpuheenaiheet liittyvät Venäjään. Ranskan Strasbourgissa puhutaan Venäjä-raportista tiistaina 2. lokakuuta.
– Venäjällä on nyt tilaisuus valita, mihin suuntaan se kehittyy. Mielenosoitukset kertovat ihmisten halusta muutoksiin. Yleiskokouksen käsittelyyn nyt tulevassa raportissa annetaan tunnustusta tehdyistä uudistuksista, kuten esimerkiksi äänikynnyksen laskemista ja siitä, että presidenttiehdokkaan tueksi tarvitaan jatkossa enää 100 000 allekirjoittajaa kahden miljoonan sijaan, kertoo Suomen EN-valtuuskunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Susanna Huovinen (sd.).
Raportissa kiinnitetään lisäksi huomiota myös moniin huolestuttaviin kehityskulkuihin.
Neuvoja Markku Kiviseltä
Suomalaiset kansanedustajat pohtivat ennen kokousta yhdessä Aleksanteri-instituutin johtajan Markku Kivisen kanssa, vaikutetaanko suureen naapuriin parhaiten kannustamalla vai kritisoimalla. Valtuuskuntaa mietitytti, mitä Euroopan neuvoston pitäisi Venäjän kanssa oikein tehdä.
– Jos lääkäri käskee ketjussa tupakoivaa ja raskaasti ryyppäävää miestä lopettamaan, tuskin hän siitä heti punttisalille lähtee. Mutta jos potilaalle tarjotaan pieniä konkreettisia askelia, hän voi vähän kerrallaan muuttaa elintapojaan, Kivinen vastasi.
Mielivallan symboli
Yhdeksi viranomaisten mielivallan symboliksi Venäjällä on noussut vankilassa kuollut Sergei Magnitski. Hän edusti amerikkalaista osakesijoittaja Bill Browderia, joka oli 1990-luvun lopulla Venäjän osakemarkkinoiden suurin yksittäinen ulkomainen investoija. Vladimir Putinin noustua valtaan hänen yrityksensä kaapattiin, Browder ajettiin maasta ja Magnitski joutui vankilaan, missä häntä painostettiin todistamaan Browderia vastaan. Magnitski kuoli tutkintavankilassa marraskuussa 2009.
Markku Kivisen mielestä Sergei Magnitskin tapaukseen pitää reagoida tarpeeksi voimakkaasti. Magnistskin työtoverit kampanjoivat länsimaissa muun muassa sen puolesta, että tapaukseen sekaantuneille virkamiehille ei annettaisi viisumeita ja heidän ulkomailla olevat varansa jäädytettäisiin. Yhdysvalloissa kuutisenkymmentä venäläisvirkamiestä on asetettu mustalle listalle tapauksen vuoksi.
Viime vuonna myös Kremlin neuvoa antava ihmisoikeusneuvosto totesi, ettei Magnitski ei saanut pyytämäänsä lääkärinhoitoa. Se vahvisti myös pahoinpitelyepäilyt. Entinen presidentti Dmitri Medvedev määräsi tapauksesta rikostutkinnan.
Markku Kivinen tukee tapaukseen sekaantuneiden virkamiesten matkustuskieltoa.
– Se olisi viesti virkakoneistolle. Jos tällaista tapahtuu, niin sitten ei matkusteta ulkomaille.
Ihmisoikeuksissa yhteinen linja
Kivisen mukaan perustavissa ihmisoikeuskysymyksissä on pyrittävä EU:n yhteiseen linjaan, vaikka Venäjä-politiikassa voi muuten olla erilaisia intressejä ja arvioita. Euroopan neuvoston tulisikin pyrkiä tarkasti kohdennettuihin tiekarttoihin Venäjän tärkeimmissä ihmisoikeuskysymyksissä.
Vuonna 1949 perustettu Euroopan neuvosto on maanosan vanhin ja laajin poliittinen yhteistyö- ja ihmisoikeusjärjestö. Jäsenmaiden kansanedustajista koostuva yleiskokous tekee aloitteita ja antaa suosituksia, joiden pohjalta ministerikomitea päättää asioista. Parlamentaariseen yleiskokoukseen osallistuu jäsenet ja varajäsenet yhteen laskien yli 700 kansanedustajaa eri maista.
Suomen valtuuskunnassa ovat tällä vaalikaudella edustettuina SDP, kokoomus, keskusta ja perussuomalaiset.
uutiskirje 
