Jotain outoa Tanskan maalla
Tanskan vuoden 2007 kuntarakenneuudistuksessa 270 kunnasta muodostettiin 98 kuntaa. Kuntien keskimääräinen koko kasvoi noin 20 000 asukkaasta 55 000:een. Väliportaan hallintoalueiden määrä väheni 14:stä viiteen.
Koko homma vietiin läpi puolessa vuodessa.
Suomessa kuntauudistusta tahkotaan jo kolmatta hallituskautta. Maassa on yhä 330 kuntaa ja 183 kuntayhtymää. Keskimääräisessä suomalaisessa kunnassa asuu 10 000 asukasta.
Tiistaina julkaistun VATT:n vuosikirjan Rethinking local government: Essays on muncipal reform on toimittanut tutkimusjohtaja Antti Moisio. Se tarkastelee pääasiassa pohjoismaisia kokemuksia paikallishallinnon uudistuksista. Kansainvälisiä kokemuksia kokoava artikkeli on Moision käsialaa.
Moisiolla ei ole tarjota pätevää selitystä, miksi Tanskassa kuntarakenteen uudistaminen onnistui niin rivakasti. Myös VATT:n ylijohtajan Juhana Vartiaisen mukaan asiaa pidetään tutkijoiden keskuudessa suurena mysteerinä.
Ei säästöjä
Tanskan kuntauudistus toteutui rakenteiden osalta yli odotusten. Muiden tavoitteiden laita on heikommin.
Menosäästöjä ei ainakaan toistaiseksi ole syntynyt, kuin korkeintaan yleishallinnossa. Lisää resursseja on tarvittu kuntien vastuulla olevien palvelujen ja aluetason palvelujen yhteensovittamiseen. Palkkakustannuksia on lisännyt palkkojen harmonisointi ylöspäin.
Lisäksi kuntalaiset kokevat vaikutusmahdollisuuksiensa heikentyneen.
Kuntien talouskuria on kylläkin tiukennettu huomattavasti.
Asetettujen meno- ja veroasterajojen ylittämisestä rangaistaan leikkaamalla valtionosuuksia.
Kaksi vaihtoehtoa
Antti Moision mukaan Suomessa ei nykyisillä rakenteilla kyetä vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Uudistuminen on siis välttämätöntä.
Pelkkä kuntarakenteiden uudistaminen ei Moision mielestä riitä, vaan samalla tulee päättää kuntien ja valtion työnjaosta, rahoitusjärjestelmästä ja kuntien ohjauksesta.
Moisio näkee ratkaisuksi kaksi mallia: joko kuntien tehtäviä karsitaan radikaalisti tai kuntia vahvistetaan Tanskan mallin mukaisesti.
Jos kuntien tehtäviä karsitaan siirtämällä terveydenhuolto ja muita hyvinvointipalveluja valtiolle, kuntien määrä voi Moision mielestä jäädä nykyiselleen tai jopa kasvaa.
Kunnat keskittyisivät aidosti vain paikallisiin tehtäviin. Silloin valtionosuuksien tarve vähenee olennaisesti.
Hallitus on Moision mukaan valinnut kuntien vahvistamisen. Kuntien tehtäviä ei olla karsimassa, vaan niitä pikemminkin lisätään.
lehti 