KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

”Pitää luoda yhteisiä minimitasoja”

Veikko Kumpumäellä on jo kokemusta EU-politiikan teosta. Hän on ollut neljä vuotta EU:n alueiden komiteassa.

Veikko Kumpumäellä on jo kokemusta EU-politiikan teosta. Hän on ollut neljä vuotta EU:n alueiden komiteassa. Kuva: Jouko Huru

– Jos halutaan muutosta, niin meidän täytyy saada EU-parlamenttiin semmoiset ihmiset – niin Suomesta kuin muistakin jäsenmaista – joilla sydän on vasemmalla puolella sen köyhimmän ja heikomman ihmisen puolella, europarlamenttiehdokas Veikko Kumpumäki sanoo.

JOUKO HURU
12.5.2009 12.48
Fediverse-instanssi:

Veikko Kumpumäki pyrkii EU:n alueiden komiteasta parlamenttiin

Vasemmistoliiton Euroopan unionin parlamenttivaalien ehdokas, rehtori Veikko Kumpumäki, 61, painottaa EU-lainsäädännön alueellista ja paikallista merkitystä. Hänen mielestään käsitys, että EU on jossain kaukana, pitäisi saada muuttumaan.

– Mielestäni kaikkein tärkeintä olisi saada se viesti perille, että Euroopan unionin politiikka ei ole mikään irrallinen osa meidän arkielämästämme. Mitä Brysselissä ja Strasbourgissa päätetään, se kiistatta näkyy meidän arjessamme.

Vastikään eläkkeelle jäänyt kemiläinen Kumpumäki pitää välttämättömänä, että näistä asioista päättämään pääsisi vasemmistolaisempi parlamentti.

ILMOITUS
ILMOITUS

– Siellä on nyt valtava enemmistö konservatiiveja, joiden arvomaailma on oikeistolainen.

– Jos halutaan muutosta, niin meidän täytyy saada EU-parlamenttiin semmoiset ihmiset – niin Suomesta kuin muistakin jäsenmaista – joilla sydän on vasemmalla puolella, sen köyhimmän ja heikomman ihmisen puolella.

Julkkisvetoista
ehdokasasettelua

Kumpumäen mielestä Suomessa on menty eräissä puolueissa hieman liikaa julkkishakuiseen ehdokasasetteluun.

– En minä syytä niitä ihmisiä. Ne menee mukaan kun on pyydetty. Systeemin kannalta en kuitenkaan pidä kovin järkevänä, että siellä on ihmisiä, jotka on mukana hyvin hatarilla tiedoilla perusasioista.

Sosiaalipolitiikka, ihmisten arkeen vaikuttavat asiat, on lähinnä Kumpumäen sydäntä EU-politiikassa.

– Lämpimästi kannatan, että sosiaalisissa turvaverkoissa luodaan yhteisiä minimitasoja, jos halutaan sitä hienosti sanottuna eurooppalaista koheesiopolitiikkaa viedä eteenpäin.

Alueiden ääni
tärkeä EU:ssa

Kumpumäki on istunut Kemin kaupunginvaltuustossa kolmekymmentä vuotta, vuodesta 1977 lähtien. Hän tietää käytännössä, että suuri osa EU-lainsäädännöstä toimeenpannaan kunnissa ja seuduilla.

– Kansallisen lainsäädännön perusnuotti annetaan Euroopan parlamentissa. Sen vuoksi on tietenkin tärkeää, että kuntien ja seutujen näkökulma välittyy sinne EU-parlamenttiin.

Kumpumäki itse epäilee, että jo Suomessa tieto arjen realismista ei välity pitkien etäisyyksien ja harvaan asutun maan äärilaidoilla Kehä-III:n sisäpuolelle. Siksi hän on ehdokkaana.

– Vaatii muutakin kuin että hoetaan tästä asiasta, että Euroopan unionissa täytyy kuunnella harvaan asuttuja alueita. Sen vuoksi tässä ollaan liikkeellä, että tulisi lihaa luitten ympärille.

Kumpumäki kiertää vaalityössään ympäri Lappia, Oulun-seutua ja Kainuuta.

– Minun vaalityössäni on tärkeää, että yhdessä muiden kanssa yritetään saada se perinteinen Vasemmistoliiton kannattajakunta hereille ja äänestämään. Se on se peruslähtökohta.

Kumpumäki jo
mukana EU:ssa

Tietenkin Kumpumäki on itse tarjolla EU-parlamenttiin, hyvänä miehenä.

– Väitän, että se kokemus, mikä minulla on sekä paikallishallinnosta että aluehallinnosta on justiin sitä kokemusta, jota pitäisi pystyä välittämään Euroopan parlamenttiin ja sitä kautta koko tähän päätösmekanismiin kaikilta osin.

Kumpumäellä on rutkasti kokemusta EU-tasolla toimimisesta. Hänet valittiin neljä vuotta sitten yhdeksi Suomen edustajaksi EU:n alueiden komiteaan.

– Alueiden komitea on antanut uudenlaisen ja erilaisen mahdollisuuden tutustua Euroopan unionin politiikan tekemisiin.

Hän sanoo, että sielläkin yritetään rakentaa yhteistyötä eurooppalaisen vasemmiston kesken. Yhtenä hyvänä yhteistyökumppaninaan Kumpumäki mainitsee äskettäin Vasemmistoliiton Eurooppa-seminaarin vieraana olleen alueiden komitean jäsenen, Saksan vasemmiston Die Linkenin edustajan Martina Michelsin.

Koko maa
liian iso vaalialue

Kumpumäen mielestä suomalainen kunnallishallinto on hyvää eurooppalaista tasoa.

– Kyllä sen huomaa tuolla Brysselissä. Monessa maassa Euroopassa ei ole niin vahvaa kunnallista itsehallintoa kuin Suomessa. Ne on yleensä keskusjohtoisia, varsinkin useat uudet EU:n jäsenmaat, tai koostuvat jotenkin seudullisesti laajemmista elementeistä.

Kumpumäki kritisoi sitä, että EU-vaaleissa on koko valtakunta äänestysalueena. Etelä-Suomesta ja väestökeskuksista tulevien ehdokkaiden läpimenomahdollisuudet ovat nykyjärjestelmässä parhaat.

– Nykyinen läänijakokin saattaisi olla parempi kuin koko valtakunta vaalialueena. Se toisi mielenkiintoa alueittain ihmisille. Ihmiset oikeasti kokisivat, että meillä on mahdollisuus saada oma ehdokas läpi.

Nyt toisaalta kaikki ehdokkaat ovat ilman kikkailua samalla viivalla.

– Vain äänet ehdokkaalle ja puolueelle ratkaisevat.

n
Veikko Kumpumäki

Ammatti: rehtori (eläkkeellä)

Syntynyt: 1947

Kotipaikka: Kemi

Kemin kaupunginvaltuuston jäsen vuodesta 1977 lähtien. Nyt valtuuston puheenjohtaja.

EU:n alueiden komitean Suomen valtuuskunnan jäsen vuodesta 2005 lähtien.

Harrastuksista

Musiikki: kaikki käy, mutta perinteinen jatsi lämmittää.

Kirja joka sykähdyttää: Aleksis Kiven Seitsemän veljestä.

Elokuvat jotka vaikuttavat: Jättiläinen (ohj. G. Stevens, James Dean pääosassa – 1956), Panssarilaiva Potemkin (ohj. S. Eisenstein – 1925) ja lähes kaikki Aki Kaurismäen elokuvat.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Lê Bá Tý viljelee luumuja.

Yhä vaisummin virtaa Mekong – Ilmastonmuutos, politiikka ja padot uhkaavat Vietnamin ruoka-aittaa

Tom-Henrik Sirviöstä on hassua, että työttömyyden kasvusta ei pystytä puhumaan suoraan, vaan keksitään tekosyitä. Tekosyitä keksimällä vältetään puhuminen oikeasta ongelmasta.

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

Jessi Jokelainen

Jokelainen: Tekoälymurros edellyttää perustuloa – ”Herättää syystäkin huolta”

Unkarin uusi pääministeri Peter Magyar hallituksensa kanssa.

Unkarille koitti uusi alku – Mikä muuttuu, mikä säilyy samana?

Uusimmat

Lê Bá Tý viljelee luumuja.

Yhä vaisummin virtaa Mekong – Ilmastonmuutos, politiikka ja padot uhkaavat Vietnamin ruoka-aittaa

Chilen ensimmäisen tuulipuiston, Canelan, 112 metriä korkeat tuulimyllyt tuottavat sähköä mereltä puhaltavien tuulten voimalla Coquimbon alueella Pohjois-Chilessä. Tuulipuistojen elinkaaren loppu ei ole enää tulevaisuuden kysymys, vaan ratkaisuja vaativa nykyongelma.

Chile etsii ratkaisua tuulimyllyjen tuomaan jäteongelmaan

Moskovalaisia Punaisen torin sisäänkäynnillä. Venäjän valtio on lainsäädännön ja leimaavan puheen avulla järjestelmällisesti pyrkinyt eristämään lhbtiqa+-yhteisön.

Vaino ajaa Venäjän seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt maan alle ja ulkomaille

Mehrmaa on joutunut muuttamaan lastensa kanssa toistuvasti Talibanin valtaannousun jälkeen, mutta hän jatkaa työtään afganistanilaisten naisten auttamiseksi.

Kun mies tapettiin, alkoi vaino – afganistanilainen Mehrmaa pakenee voidakseen työskennellä ja välttääkseen pakkoavioliiton

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

 
02

Chile etsii ratkaisua tuulimyllyjen tuomaan jäteongelmaan

 
03

Amislaiset jakoivat lukujärjestyksiään: – Niistä näkyi, miten lyhyiksi koulupäivät voivat jäädä, Lohikoski sanoo

 
04

Ammatillinen koulutus on muutakin kuin lyhyitä koulupäiviä – rehtorit kaipaavat tarkkuutta kritiikkiin

 
05

Tulevaisuudessa joka kolmas maailman nuori asuu Afrikassa, mutta miljoonille heistä ei löydy työtä

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

29.06.2026

Tulevaisuudessa joka kolmas maailman nuori asuu Afrikassa, mutta miljoonille heistä ei löydy työtä

27.06.2026

Jokelainen: Tekoälymurros edellyttää perustuloa – ”Herättää syystäkin huolta”

26.06.2026

Sörkan friidu ja Kaivarin kundi – Kaurasen 30-vuotias romaani tihkuu samaa uuden aallon uhmaa kuin Bremerin näyttely

26.06.2026

Unkarille koitti uusi alku – Mikä muuttuu, mikä säilyy samana?

26.06.2026

Ammatillinen koulutus on muutakin kuin lyhyitä koulupäiviä – rehtorit kaipaavat tarkkuutta kritiikkiin

25.06.2026

Amislaiset jakoivat lukujärjestyksiään: – Niistä näkyi, miten lyhyiksi koulupäivät voivat jäädä, Lohikoski sanoo

25.06.2026

Somessa kohahduttanut Finlaysonin Kurttila avasi KU:lle ajatuksiaan ”vassarikapitalismista”

24.06.2026

Erkki Lehtinen, 91, palaa isänsä historiaan: ”Sivuun ei jäänyt kukaan” – isoisä kuoli Suomenlinnan vankileirillä

24.06.2026

EU:n uusi yhtiömalli avaa ovet sääntelyshoppailulle – Kivelä ja Lohikoski vaativat Suomea torjumaan esityksen

24.06.2026

MM-futista pelataan korruption keskellä – Kysyimme, ovatko miesten jalkapallon MM-kisat pilalla

24.06.2026

Vasemmistoliiton Koskela on matkalla kohti vaalivoittoa – ”Hallitukseen pitää haluta, mutta ei hinnalla millä hyvänsä”

23.06.2026

Europarlamentti vähentää lupahärdelliä: Apu, kalusto ja ihmiset saadaan liikkeelle, kun on kiire

23.06.2026

Orpon hallitus uudistaa koulutusta: Vanginvartijoiden koulutus ylitäysien vankiloiden vastuulle

23.06.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Kansalaisyhteiskunnan hiljentäminen ei ole säästöpolitiikkaa – se on vallankäyttöä

18.06.2026

Euroopan akilleenkantapää on sen riippuvuuksissa

19.05.2026

Fossiiliriippuvuus on elinkustannuskriisin keskeisin syy

20.04.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset