Viime tapaninpäivänä operaattoriyhteydet kävivät kuumana, kun Somalimaassa levisi tieto, että Israel oli juuri tunnustanut maan itsenäisyyden.
Somalimaan pääkaupungissa Hargeisassa ihmiset lähtivät kaduille tanssimaan. Ilotulitusraketteja ammuttiin. Somalimaan lippujen lisäksi jostain löytyi myös Israelin lippuja. Juhlat jatkuivat yöhön asti ja seuraavan päivän auringonnousuun.
Somalimaa, entinen Britannian siirtomaa, itsenäistyi ensimmäisen kerran jo vuonna 1960 ensimmäisenä maana Itä-Afrikassa. 35 maata tunnusti saman tien Somalimaan itsenäisyyden. Vain viisi päivää myöhemmin uusi valtio päätti kuitenkin yhdistyä juuri itsenäistyneen entisen Italian Somalimaan kanssa Somalian tasavallaksi.
30 vuoden yhteiselon, sotilasdiktatuurin ja verisen sisällissodan jälkeen pohjoinen Somalimaa julistautui vuonna 1991 jälleen itsenäiseksi valtioksi.
Kuuden miljoonan asukkaan Somalimaassa on oma valuutta, oma perustuslaki, omat passit, tuomioistuimet, poliisit, asevoimat, koulut, yliopistot ja säännöllisin väliajoin pidetyt vapaat vaalit – samaan aikaan kun eteläisessä naapurissa Somaliassa on ollut jatkuvia poliittisia kriisejä ja käyty sisällissotaa.
Mutta 34 vuoden aikana mikään maailman maa ei tunnustanut Somalimaan itsenäisyyttä.
Arveluttava yhteistyö
Viime joulukuussa Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu ilmoitti tunnustamisesta Somalimaan presidentin Abdirahman Irron kanssa käydyssä videopuhelussa.
Netanjahu lupasi Somalimaalle yhteistyötä maatalouden, terveydenhuollon ja teknologian kehittämisessä. Irro kutsui Israelin päätöstä historialliseksi.
Somalimaan johtajille itsenäisyyden tunnustamisesta oli tullut niin ensiarvoisen tärkeää, etteivät he enää välittäneet siitä kuka sen teki.
Somalia ja parikymmentä muuta muslimimaata tuomitsivat Israelin päätöksen ja pitivät sitä kansainvälisen oikeuden vastaisena sekä uhkana alueen vakaudelle. Arabiliitto, Islamilaisten maiden järjestö ja Afrikan unioni esittivät kukin paheksuntansa.
Hargeisassa paikalliset uskonoppineet pitivät moraalisesti ja poliittisesti arveluttavana yhteistyötä Israelin kanssa, joka oli surmannut kymmeniä tuhansia ihmisiä Gazassa. Boramassa Somalimaan länsiosassa nuoret lähtivät kaduille Palestiinan lippujen kanssa.
Poliisi pidätti uskonoppineita ja mielenosoittajia kansallisen yhtenäisyyden vaarantamisesta.
Jemenin huthit ja somalialainen ääriliike Al-Shabaab ilmoittivat pitävänsä Somalimaahan tulevia israelilaisia sotilaskohteina.
Uusia rakennustöitä
Geopolitiikan asiantuntijat arvelivat, että juuri Jemenin huthit olivat pääsyynä siihen, että Israel halusi tunnustaa Somalimaan ja rakentaa alueelle pysyvän tukikohdan.
Gazan sodan aikana huthit ovat tehneet raketti- ja drooni-iskuja Israeliin ja onnistuneet välillä lähes pysäyttämään laivaliikenteen Punaiseltamereltä Bab el Mandebin salmen halki Intian valtamerelle.
Turvallisuusalan instituutti IISS julkaisi jo tammikuussa satelliittikuvia uusista rakennustöistä Berberan lentotukikohdassa Somalimaan rannikolla. Neuvostoliiton kylmän sodan aikana rakentama tukikohta on ollut Arabiemiraattien hallussa vuodesta 2017.
Emiraatit ovat aiemmin rakentaneet israelilaisten tuella tukikohtia Punaisenmeren saariin ja Jemenille kuuluvaan Sokotran saaristoon Intian valtamerellä.
Uutistoimisto Bloomberg kertoi israelilaisista tiedustelujoukoista, jotka kartoittivat Somalimaan rannikkoa uuden tukikohdan rakentamiseksi. Israelilaislähteiden mukaan Somalimaan tunnustamisesta oli puhuttu jo vuosia, mutta nyt oli aika toimia, sillä hutheista oli tullut yksi pahimmista uhkista Israelin turvallisuudelle.
Somalimaan rannikolta on lentokoneella vain noin 500 kilometrin matka huthien hallitsemille alueille Jemenin pohjoisosassa.
Myöhemmin Le Monde kertoi, että Berberan lentotukikohtaan rakennettiin maanalaisia ammusvarastoja ja polttoainesäiliöitä.
CNN:n mukaan Israel oli jo käyttänyt tukikohtaa välilaskupaikkana Iranin pommitusten aikana, samoin kuin salaisia vakoiluasemia ja droonien laukaisupaikkoja Azerbaidžanissa.
Seuraavana Yhdysvallat?
Kesäkuussa presidentti Irro vieraili Israelissa tapaamassa Netanjahua ja muita Israelin johtajia ja avaamassa Somalimaan suurlähetystön Jerusalemissa.
Somalimaan viranomaiset puhuivat jo varsin avoimesti Berberan lentotukikohdassa olevista Israelin joukoista. Drop Site -sivuston mukaan Somalimaan presidentinkaartin sotilaita ja tiedustelujoukkoja oli koulutettu Israelissa. Laivaston sotilaita osallistui harjoituksiin Keniassa.
– Turvallisuusyhteistyö on jo käynnissä ja se on hyvin merkittävää, totesi presidentti Irron ulkopoliittinen neuvonantaja Jama Egal.
Egal on Suomen kansalainen ja työskennellyt aiemmin muun muassa Kirkon ulkomaanavun rauhansovittelijana Somaliassa. Presidentti Irro on myös Suomen kansalainen Vantaan Länsimäestä. Miehet ovat serkuksia.
Seuraavaksi Irro matkusti delegaatioineen Yhdysvaltoihin syyskuun alussa. Pyrkimyksenä oli saada Donald Trumpin hallinto vakuuttumaan siitä, että Yhdysvaltojen kannattaa seurata Israelin esimerkkiä ja tunnustaa Somalimaan itsenäisyys. Vastapalveluna Somalimaa myöntäisi Yhdysvalloille kaivosoikeuksia ja luvan rakentaa sotilastukikohdan.
– Odotamme, että Yhdysvallat tunnustaa Somalimaan joskus tulevaisuudessa, presidentti Irro totesi The Economist -lehdelle ja lisäsi, että ainakin yksi toinen maa tulee ilmeisesti tunnustamaan Somalimaan itsenäisyyden vielä tämän vuoden aikana.
uutiskirje 
