Sikainfluenssa on rantautunut nyt myös Suomeen. Kaksi varmaa tautitapausta on löytynyt pääkaupunkiseudulta. Sikainfluenssa on levinnyt viime viikkoina ympäri maailmaa. Varmistettuja tautitapauksia on tähän mennessä yhteensä noin 5 000 kaikkiaan yli 30 maassa, joten taudin ilmestyminen myös Suomeen oli odotettavissa ennemmin tai myöhemmin.
Sikainfluenssa ei kuitenkaan taudin levinneisyydestä huolimatta ole puhjennut globaaliksi pandemiaksi. Vaara siitä on kuitenkin koko ajan olemassa, joten eri maissa ollaan syystäkin varpaillaan.
Suomalaiset viranomaiset vakuuttavat, että tilanteeseen on meillä varauduttu niin hyvin kuin se ylipäätään vain on mahdollista. Tilanne on tällä hetkellä täysin hallinnassa eikä minkäänlaiseen panikoitumiseen olekaan syytä. Viranomaiset korostavat myös, että Suomessa riittäisi lääkkeitä kaikille tarvitseville, vaikka maassa puhkeaisikin laajamittainen epidemia. Se on kuitenkin epätodennäköistä, vaikka uusia tautitapauksia lähiaikoina ilmaantuneekin.
On luonnollista, että tieto tuntemattoman ja vaaralliseksi luokitellun influenssan ilmestymisestä Suomeen huolestuttaa. Se saattaa aiheuttaa ahdistusta ja pelkoa. Sikainfluenssaan on syytä suhtautua vakavasti, mutta viranomaistenkin pitää välttää ylireagointia.
Nyt pitää jakaa kansalaisille mahdollisimman paljon asiallista ja oikeaa tietoa. Sikaa tai sianlihaa ei esimerkiksi pidä tämän taudin takia ryhtyä välttämään.
Hyssyttely on nyt yhtä vahingollista kuin hysterian lietsominenkin. Nyt on tärkeää, että kansalaisilla on oikea käsitys tilanteesta. Maailmanloppu ei ole lähellä eikä outoon tautiin sairastuminenkaan.
Kansalaisten huolestuminen näkyi jo tiistaina muun muassa siinä, että influenssapuhelimeen soittaneiden määrä moninkertaistui. Viranomaisten kannattaakin satsata nyt tämän tyyliseen neuvontaan. Puhelinpalvelu on erinomainen väline oikean tiedon välittämisessä, samoin kuin aihepiiristä huolellisesti tehdyt internet-sivustot.
n
Liian kiivas tahti
Työeläkevakuuttajat TELA tutki suomalaisten haluja lähteä eläkkeelle. Tulokset eivät sinänsä yllättäneet, jollei sitten se hämmästytä, että aiempaa useampi haluaa jatkaa työuraansa yli 63-vuotispäivän. Kovin suuri suuri uutinen ei puolestaan ole, että vähemmän koulutusta saaneet ja raskasta ruumiillista työtä tekevät haluavat jäädä muita enemmän eläkkeelle jo alle 63-vuotiaana.
Tämäkin tutkimus vahvistaa sen, miten tärkeää on huolehtia työhyvinvoinnista. Koventuneet vaatimukset ja liian kiivas työtahti lisäävät niin henkistä kuin fyysistäkin pahoinvointia ja ajaa ihmisiä ennenaikaisesti eläkkeelle. Tavoitteeksi on otettu työurien pidentäminen. Sen hyväksi paljon voidaan tehdä juuri työpaikoilla.
uutiskirje 