Alhainen äänestysprosentti suurin pettymys
Kunnallisvaalien jälkeisenä päivänä puoluesihteereiden kommenteissa saattoi kuulla helpotuksen huokauksen. Perussuomalaisten vyöry jäi pelättyä pienemmäksi ja tappiot jakautuivat kohtalaisen tasaisesti puolueiden kesken.
Äänestysprosentin vaipuminen 60 prosentin kipurajan alapuolelle 58,2 prosenttiin oli yhteinen huoli, joka vaatii puoluesihteereiden mielestä huolellista analyysiä demokratian tilasta.
SDP:n puoluesihteeri Reijo Paananen tarjoaa osaselitykseksi vaalikeskustelun saamaa käännettä loppusuoralla. Ryhdyttiin puhumaan rakenteista, ei ihmisiä kiinnostavista palveluista. Se hämäsi.
– Vielä en ole keksinyt parempaa selitystä. Toinen alustava selitys voisi olla pettymys perussuomalaisiin. Eduskuntavaaleissa Perussuomalaiset saivat suuren vaalivoiton, mutta he eivät sitten tehneet sillä mitään.
Paananen viittaa perussuomalaisten luistamiseen pois hallitusvastuusta.
– Ihmiset saattoivat ajatella, ettei tästä jytkystä nyt sitten seurannutkaan mitään, joten pitäkää tunkkinne.
Gallupit selälleen
Sosialidemokraattien päätavoite, suurimman kuntapuolueen asema, jäi haaveeksi, mutta hyvä kakkossijakin 19,6 prosentin ääniosuudella tyydyttää puoluesihteeriä.
Ääniosuuksina SDP:n tappio edellisiin kuntavaaleihin nähden on 1,6 prosenttiyksikköä, sama kuin kokoomuksella. Eduskuntavaalikannatuksesta SDP petrasi puolisen prosenttiyksikköä.
– Hoppee ei oo häppee, kuten Jutta Urpilainen totesi. Viimeisen viikon gallupit selätettiin urakalla. Siinä mielessä täytyy olla tyytyväinen.
Selvää vaalimatematiikkaa
SDP:llä ja kokoomuksella on kummallakin yli 1 700 valtuustopaikkaa Suomen kunnissa.
Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen tulkitsi heti vaali-iltana vaalituloksen isoksi luottamuksenosoitukseksi puolueelleen.
Puolue selvisi kannatuksella mitattuna suurimmaksi kuntapuolueeksi 21,9 prosentin kannatuksella.
Puoluesihteeri Taru Tujunen selitti ääniosuuden laskemista selvällä matematiikalla. Kun nollasummapelissä yksi puolue, perussuomalaiset, voittavat yli 12 prosenttia, se on muilta pois, myös kokoomukselta.
Juustohöylätappio
Puoluesihteeri Sirpa Puhakka pitää vasemmistoliiton ja muiden puolueiden hienoista tappiota lähinnä torjuntavoittona.
– Tappio toteutui juustohöylämallilla. Kaikki menettivät hieman perussuomalaisille.
Puhakka on tyytyväinen erityisesti Helsingin tulokseen, jossa vasemmistoliitto sai vaalivoiton.
Tyytyväisyyteen sekoittuu kuitenkin pettymystä. Maahanmuuttovastaisuudella profiloitunut yhden asian mies, perussuomalaisten Jussi Halla-aho kuuluu pääkaupungin äänikuninkaisiin.
– Maahanmuuttovastaisuus näyttää olevan yhä voimissaan Helsingissä, vaikka se ei noussut teemaksi valtakunnallisessa vaalikeskustelussa.
Kriisin taitekohta
Ehkä tyytyväisin vaalitappion kärsineistä puolueista on keskusta.
– Vaalitulos merkitsee taitekohtaa keskustalle hyvin vaikean kriisikauden jälkeen, tiivisti puoluetoimiston tunnelmat puoluesihteeri Timo Laaninen.
Keskusta nousi valtakunnallisissa tuloksissa kolmanneksi 18,7 prosentin ääniosuudella ja jätti perussuomalaiset kauaksi taakseen.
Edellisiin kuntavaaleihin tappiota tuli 1,4 prosenttiyksikköä, mutta katastrofaalisista eduskuntavaaleista puolue lisäsi kannatustaan noin 3 prosenttiyksikköä. Keskusta teki paluu kolmen suuren puolueen joukkoon.
Keskusta kehotti vaalitunnuksessaan äänestäjiään palaamaan kotiin ja näin paljon myös tapahtui. Eduskuntavaaleissa kotiin jääneitä palasi uurnille ja myös muita puolueita kokeilleita palasi keskustan ruotuun.
– Päällimmäinen tunne on tyytyväisyys, helpotuskin. Kuntavaalit ovat perinteisesti keskustan vahvin laji, Laaninen muistuttaa.
Keskustalla on reilusti eniten paikkoja Suomen kunnanvaltuustoissa, yli kolme tuhatta.
Tyytyväinen, kaikesta huolimatta
– Tyytyväinen pitää olla, kaikesta huolimatta. Eikä nyt niin kallella kypärinkään, kuvaili tunnelmiaan perussuomalaisten puoluesihteeri Ossi Sandvik.
Sandvik sanoo hinanneensa toiveissaan tavoitetta aina vain korkeammalle, kun vielä mielipidetiedustelutkin lupailivat toteutunutta parempaa.
– Sitä ahnehtii aina vaan lisää, ihminen on semmonen.
Perussuomalaiset saivat äänistä 12,3 prosenttia, missä on lisäystä 6,9 prosenttiyksikköä. Eduskuntavaalien huikeasta 19,1 prosentin kannatuksesta puolue jäi reippaasti ja alkupettymyksen saattoi lukea Timo Soinin naamasta.
– Ei se kauheasti aluksi minuakaan naurattanut. Piti oikein itsellekin muistuttaa, että kahdeksan vuotta sitten perussuomalaisten valtakunnallinen kannatus oli 0,9 prosenttia ja neljä vuotta sitten 5,4 prosenttia. Nyt tuli melkein 7 prosenttia lisää. Ei tähän voi olla tyytymätön. Ei kansa väärin ole äänestänyt.
Ruotsalainen kansanpuolue säilytti ääniosuutensa entisenä 4,7 prosenttina ja kristillisdemokraatit kärsivät puolen prosenttiyksikön tappion saaden 3,7 prosenttia äänistä.
uutiskirje 