– Nopeimmin Turun alueen kasvuun ja työllisyyden parantamiseen vaikuttaisivat telakkateollisuuden suuret tilaukset ja koko toimittajaverkostoon ja muihin palveluihin kohdistuva kasvava kysyntä. Turun kaupunki luottaa siihen, että maan hallitus ohjelmansa mukaisesti löytää viipymättä ratkaisut julkisuudessakin esillä olleiden suurtilausten kotiuttamiseksi Suomeen ja Turkuun, totesi Turun kaupunginjohtaja Aleksi Randell julkistaessaan keskiviikkona talousarvioehdotuksensa ensi vuodelle
Mikäli esille nousseet tilaukset menetetään esimerkiksi Saksaan, tarkoittanee se Randellin mukaan vakavia seurauksia koko laivateollisuuden tulevaisuudelle Suomessa ja heikentää meriklusterin edellytyksiä kilpailla uusilla kasvavilla markkinoilla muun muassa erityyppisten erikoisalusten tilauksista.
– Turun seudun ja koko Lounais-Suomen kannalta on keskeisen tärkeää, miten erityisesti meriteollisuuden kysyntä ja työllisyys kehittyvät. Ennen vuoden 2008 alkanutta meriteollisuuteen voimakkaasti vaikuttanutta taantumaa meriklusteri työllisti suoraan ja välillisesti lähes 2 000 henkilöä, Randell totesi.
Ennen kaikkea meriteollisuutta kohdannut taantuma nosti kaupunginjohtajan mukaan Turun työttömyysprosentin taantumaa edeltäneeltä noin 8,6 prosentin tasolta lähes 15 prosenttiin, josta työttömyys on varsin hitaasti laskenut nykyiselle noin 12,5 prosentin tasolle.
Julkisen talouden kustannusten nousu on nopeampaa kuin tulojen kasvu. Suhdannetilanne, Turun maan keskiarvoa korkeampi työttömyys ja taloudellisesti haastava väestörakenne lisäävät kaupungin palvelujen kysyntää ja tarvetta työllisyyttä tukeville toimille.
Talouskasvun vauhdittamiseksi tarvitaan Randellin mukaan valtion voimakkaita toimenpiteitä. Turun seudun kilpailukykyyn ja kuntien toimintaedellytyksiin vaikuttaa merkittävästi se, miten maan hallituksen keskeisimmät kuntia koskevat uudistushankkeet kuntauudistus, valtionosuusuudistus sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus etenevät.
Menoihin lähes 9 prosentin lisäys
Vuoden 2012 aikana kaupungin menojen ennustetaan kasvavan lähes yhdeksän prosenttia, mikä on suurimmalta osin seurausta sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä varhaiskasvatuksen palveluiden kysynnän kasvusta ja niihin osoitetuista lisäresursseista. Sosiaali- ja terveysmenojen voimakas kasvu on osin seurausta valtion kunnille osoittamista lisävelvoitteista. Kustannusten noustessa verotulojen kasvuvauhti on hidastunut, mikä on johtamassa merkittävästi alijäämäiseen tulokseen.
Ottaen huomioon Turun kaupungin suuri maahanmuuttajaväestö, segregaatioon (rotuerotteluun) liittyvät haasteet ja yleinen syrjäytymiskehitys, Turun kannalta on Randellin mukaan välttämätöntä laatia valtion ja Turun seudun välinen sosiaalisen kestävyyden aiesopimus ja aikaansaada huomattavasti nykyistä vaikuttavampia toimenpiteitä.
Kustannusten kasvu on siirtynyt merkittäviltä osin hallintokuntien taloussuunnitelmaesityksiin. Kaupungin hallintokunnat antoivat omat esityksensä talousarvioksi ja taloussuunnitelmaksi syyskuun puoleenväliin mennessä. Esitykset poikkeavat merkittävästi keväällä tasapainoon laadituista ohjeluvuista. Poikkeama oli yli 30 miljoonaa euroa. Verotulojen kasvuvauhdin tarkistusten jälkeen taloussuunnitelmakautta ei ole mahdollista suunnitella kasvavien tulojen varaan.
Ei veronkorotusta ensi vuonna
Vuoden 2013 talousarvioesitykseen ei sisälly veronkorotuksia, mutta tulojen kasvattamiseksi on seuraavalle vuodelle kaavailtu 0,5-1 prosenttiyksikön korotus. Sen lopullinen suuruus määritellään vuoden 2014 talousarvion laadinnan yhteydessä ja sen mukaan miten menojen kasvu on saatu hallintaan ja miten toimintatuottojen lisäämisessä arvioidaan onnistuttavan.
Koska palkkojen nousun ennakoidaan olevan suurempi kuin taloudellisesti kestävä toimintamenojen kasvuvauhti, edellytetään työpanoksen käytön laskevan vuosittain noin sadalla henkilötyövuodella vuosina 2014 – 2016.
Verotuloarvio vuodelle 2013 on 660 miljoonaa euroa ja kasvua vuoden 2012 toiseen ennusteeseen tulee 2,1 prosenttia. Kaupungin saamat valtionosuudet kasvavat vain 1,1 prosenttia, mikä tarkoittaa ensi vuodelle 345,7 miljoonaa euroa.
Vuoden 2013 tilikauden tulos on budjetoitu -2,7 miljoonaan euroon. Suunnitelmavuosista 2014:n tulos on -0,6 miljoonaa euroa ja 2015 ja 2016 tulokset lievästi positiivisia.
Kaupunginteatterille uudistamisrahaa
Talousarvioarvioehdotuksessa vuoden 2013 investointien osuus on 133,1 miljoonaa euroa (brutto), joka pitää sisällään sataman oman pääoman osuuden.
Taloussuunnitelmakaudella investointien taso on noin kaksinkertainen tilikauden poistoihin nähden. Investointitaso esitetään pidettävän korkealla kaupungin palvelutason, vetovoiman ja kilpailukyvyn parantamiseksi. Investointikyvyn turvaamiseksi ja suunnitelmakauden merkittävien tilahankkeiden kuten Hirvensalon uuden koulun ja kaupunginteatterin uudistamisen rahoittamiseksi vuosille 2014 – 2016 on kaavailtu noin 25 miljoonan euron suuruisia vuosittaisia omaisuuden uudelleenjärjestelyjä.
Taloussuunnitelmakauden aikainen velkaantuminen on toteutettavien toimenpiteiden jälkeen maltillista. Pitkäaikaiset lainat kasvavat vielä 2013 noin 400 miljoonasta eurosta 460 miljoonaan euroon. Jatkovuosina velkaantuminen olisi noin 30 miljoonan euron tasolla vuosittain.
Kokonaisvelka asukasta kohden kasvaa vuoden 2012 ennusteesta 2 189 eurosta vuoteen 2016 mennessä tasolle 3051 euroa. Vastaavasti nettovelka asukasta kohden kasvaa 14 eurolla. Vuoden 2012 ennuste on 674 euroa jokaista turkulaista kohden ja vuoden 2016 suunnitelmassa se on 688 euroa asukasta kohden.
lehti 