Joutsenhavaintoja kertyi kattavasti koko maasta. Alustavien tulosten mukaan Suomessa on tällä hetkellä noin 46 700 laulujoutsenta. Syksyinen joutsenkantamme selvitettiin nyt ensimmäisen kerran.
Alustavat tulokset perustuvat noin 2 300 havaintoon, joita saatiin eri puolilta maata, erityisen runsaasti länsirannikolta Porista Tornioon, Hämeestä sekä Keski- ja Kaakkois-Suomesta. Eniten laulujoutsenia nähtiin Oulun seudulla, missä havaittiin kaikkiaan noin 8 000 joutsenta, joista 2 686 oli Siikajoen kunnan alueella.
Suurimmat yksittäiset kerääntymät ilmoitettiin Kruunupyystä (940), Siikajoelta (767) ja Orimattilasta (765). Valtaosa linnuista havaittiin pelloilla.
Kansallislintuja 10 000
BirdLife Suomi arvioi, että Suomessa pesii nykyään noin 10 000 paria laulujoutsenta, Suomen kansallislintua. Syksyn kanta muodostuu näistä pareista ja niiden poikasista, esiaikuisista pesimättömistä linnuista sekä Suomen kautta muuttavista Venäjän joutsenista. Tänä vuonna nuorten lintujen osuus havaituista joutsenista oli noin 20 prosenttia.
Laulujoutsen oli 1900-luvun alkupuolella häviämässä Suomesta metsästyksen ja pesänryöstöjen takia. Vuonna 1916 suomalainen lintutieteilijä Einari Merikallio varoitti laulujoutsenkannan romahtamisesta ihmisen vainon vuoksi. Vaikka laji rauhoitettiin jo vuonna 1934, laulujoutsen pesi vuonna 1949 enää vain Lapin ja Kuusamon erämaaseuduilla. Tuolloin kannan koko oli Merikallion arvion mukaan vain 15 paria.
Muonion eläinlääkäri, kirjailija Yrjö Kokko teki arvokkaan työn laulujoutsenen puolesta lukemattomin lehtikirjoituksin ja luennoin. Hänen kirjoistaan Laulujoutsen – Ultima Thulen lintu (1950) ja Ne tulevat takaisin (1954) ovat suomalaisen luonnonsuojelukirjallisuuden klassikoita.
Rauhoittaminen ja valistus alkoivat kantaa hedelmää 1950-luvun lopulla, vaikka vielä vuonna 1958 Reino Kalliola oli kirjassaan Suomen luonto mereltä tuntureille huolissaan laulujoutsenen vainosta. Viranomaisten tietoon tuli myös yhä enemmän joutsenten ampumisia vielä 1960-luvulla, mikä saattoi johtua myös kannan runsastumisesta.
Vuonna 1975 kannan arvioitiin kuitenkin olevan jo 150–200 paria, ja se on edelleen runsastunut. Kiinni jäätyään laulujoutsenen ampujan on maksettava valtiolle 2 018 euroa korvausta. Lisäksi tulevat muut seuraamukset.
Kyhmyjoutsenia 4 000
Vain rannikkoalueella ja joillakin rannikkoa lähellä olevilla järvillä pesiviä kyhmyjoutsenia ilmoitettiin huomattavasti vähemmän, noin 4 000.
Joutsenhavaintojen lisäksi kerättiin tietoja paikoista, joissa sähköverkko on riski joutsenille. Havaittuja törmäyksiä ilmoitettiin 363 yli sadalta eri paikalta. Tiedot välitetään verkkoyhtiöille, jotta riskipaikat voidaan merkitä varoituspalloilla.
lehti 