Pääministeri Jyrki Katainen (kok.) haluaa kotiäidit ja pienten lasten vanhemmat nopeammin takaisin työelämään. Asiasta kertoi aamun Helsingin Sanomat.
Vasemmistoliiton Armi Lindell huomauttaa Kataiselle, että suomalaiset äidit tekevät esimerkillisen paljon töitä.
– Sitä pitäisi korostaa, loviisalainen viiden lapsen äiti, sairaanhoitaja ja kaupunginvaltuutettu sanoo.
Kuka käy töissä ja kuinka paljon?
Kataisen mielestä äidit on saatava vaikkapa osa-aikatöihin. Pääministeri kommentoi asiaa maanantaina Tukholmassa, jossa oli tutustumassa siihen, miten Ruotsi onnistuu pitämään työllisyysasteen ja talouskasvun korkeammalla tasolla kuin Suomi.
– Ruotsissa nuoret aikuiset naiset osallistuvat huomattavasti enemmän työelämään kuin Suomessa sisarensa, Katainen totesi Helsingin Sanomissa.
Hän löysi syiksi tähän niin kulttuurin kuin sosiaaliturvan. Pienten lasten vanhempien osa-aikatyö on Ruotsissa merkittävästi yleisempää kuin Suomessa.
Kataisen mielestä olisikin syytä käydä läpi suomalaiset perhe-etuudet ja arvioida niiden vaikutukset naisten työllisyysasteeseen.
Armi Lindell muistuttaa, että esimerkiksi yli 3-vuotiaiden äidit Suomessa tekevät paljon enemmän euroja yhteiseen kassaan kuin mitä pääministeri antaa ymmärtää. Hän viittaa vuoden 2010 Perhebarometriin (Väestöliitto), jossa vertailu eurooppalaisten maiden kesken osoittaa, että yli kolmivuotiaiden äidit käyvät töissä Suomessa saman verran kuin Ruotsissa ja yli kuusivuotiaiden äidit Suomessa enemmän.
Alle kolmivuotiaiden äidit taas ovat enemmän kotona.
– Yli 3-vuotiaiden äitien työssäkäyntiaste on suurempi kuin naisten keskimääräisesti, joten perustetta sille että erityisesti hoitovapaalla oleminen syrjäyttäisi työelämästä, ei kyllä suoraan tilastoista löydy. Ihmettelen, mistä moinen väite on alkanut elää, kuka sen on keksinyt, Lindell lähettää terveisiä pääministerille.
Osa-aikatyö on ok, jos sillä pärjää
Lindell arvelee, että muiden maiden äitien työssäkäynnin taso voi näyttää korkeammalta kuin mitä se onkaan, koska osa-aikatyö lasketaan mukaan. Hänen mielestään osa-aikainen työ ei sinänsä ole paha asia.
– Jos se tulisi taloudellisesti kannattavaksi, varmaan sitä tehtäisiin enemmän, hän sanoo.
Lindell on hoitovapaalla ja tekee sen päälle sairaanhoitajan töitä aina, kun se on mahdollista.
– Kotihoidontuki on niin pieni, että harva voi elää sillä, hän sanoo.
Kotihoidontuen puolesta
Kataisen sanomisia ihmetteli myös keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Juha Rehula. Hän arvioi, että Katainen maksattaa saamattomuutensa laskun lapsiperheillä.
– Katainen jatkaa kokoomuslaista kovan linjan politiikkaa ja suomalaisten jakamista hyviin ja huonoihin ihmisiin, Rehula päättelee.
– Ensin kuultiin kokoomusnuoren vastenmielinen heitto lapsilisien poistamisesta tietyltä ihmisryhmältä, ja nyt pääministeri syyllistää kotiäidit karkealla tavalla vaatimalla heitä mahdollisimman nopeasti takaisin työelämään. Kokoomus on selvästi ja lujaa menossa oikealle.
Rehula on huolissaan keskustan lempilapsen, kotihoidontuen puolesta.
– Kataisen näkemys siitä, että lasten kotihoidontuki tukkii naisen tien työmarkkinoilla, on pöyristyttävä. Eikö perheiden tuki- ja palvelujärjestelmän keskiössä pitänyt olla lapsen etu, ei niinkään aikuisen oikeudet?
Hän muistuttaa myös siitä, että suomalaisten naisten ja vanhempien työssäkäyntiasteet ovat Euroopan korkeimpia. Vuonna 2009 kahden vanhemman perheistä, joissa nuorin lapsi oli täyttänyt kolme vuotta, liki neljässä perheessä viidestä molemmat vanhemmat olivat töissä.
Oikeilla jäljillä
Korkeasti koulutettujen keskusliitto Akava sen sijaan on Kataisen linjoilla.
– On kuitenkin huomautettava, että osa-aikatyön lisääminen vaatii asenteen muutosta työnantajilta. Lisäksi jos osa-aikatyötä halutaan lisätä perhepoliittisista syistä, on malleja kehitettävä työntekijän näkökulmasta, liiton maanantaiaamuna toimittamassa tiedotteessa todetaan.
Liitosta arvioidaan, että naisten työmarkkina-asemaa parantaisi laajasti kannatettu 6+6+6-malli, jossa niin äiti kuin isä pitävät oman kuuden kuukauden vanhempainvapaansa ja kolmas kuuden kuukauden pätkä jaetaan perheen päätöksen mukaan.
Myös Suomen Ekonomiliitto SEFEn mielestä Katainen on oikeilla jäljillä. Sen mukaan naisten pitkät tauot töistä epätasa-arvoistavat työelämää, mikä näkyy etenkin aloilla, joilla saman koulutuksen läpikäyneitä naisia ja miehiä on yhtä paljon.
– Ekonomien kohdalla tämä tarkoittaa naisten hitaampaa urakehitystä ja matalampaa palkkaa myös samanlaisissa tehtävissä, SEFEn asiamies Kosti Hyyppä sanoo.
Toinen pitkien perhevapaiden tuoma ongelma on hankaluudet palatessa töihin.
– Meille tulee lähes päivittäin yhteydenottoja naisilta, joille ei olekaan tarjolla työsopimuksen mukaista työtä perhevapaalta palatessa, Hyyppä kertoo.
uutiskirje 
