Vaalilain uudistus on nytkähtänyt pitkän kinastelun jälkeen askeleen eteenpäin. Eniten erimielisyyttä hallituspuolueiden kesken on ollut äänikynnyksestä ja mahdollisista tasauspaikoista. Uudistus toteutuu aikaisintaan 2015 eduskuntavaaleissa, koska laki vaatii eduskunnassa perustuslain säästämisjärjestyksen.
Hallitus toteuttaa uudistuksella ohjelmaansa, sillä siihen oli kirjattu tavoitteeksi suhteellisen vaalitavan toteutuminen mahdollisimman hyvin ja yhtäläisesti eri puolilla maata. Pääosin nyt hyväksytty uudistus noudattelee huhtikuun lopulla mietintönsä jättäneen toimikunnan ehdotuksia. Tuolloin demarit jättivät mietintöön eriävän mielipiteensä, jossa he vastustivat koko uudistuksen lähtökohtia.
Uudistuksen myötä otetaan käyttöön kolmen prosentin valtakunnallinen äänikynnys sekä tasauspaikkajärjestelmä ja vaaliliittojen kielto. Muutos ei ole järin suuri verrattuna nykytilanteeseen, sillä esimerkiksi viime eduskuntavaaleissa todellinen äänikynnys oli ehdotettua alempi vain Uudenmaan vaalipiirissä, 2,6 prosenttia, kun taas yli kuuden prosentin mentiin peräti kahdeksassa vaalipiirissä.
Eri puolueilla on ollut eri määrä sellaisia ääniä, jotka ovat jääneet ikään kuin käyttämättä ehdokkaan jäädessä valitsematta. Nykyinen vaalijärjestelmä on tarjonnut suurimmille puolueille äänimääriin nähden yliedustuksen eduskunnassa ja keskisuurille sekä pienille puolueille järjestelmä on johtanut aliedustukseen.
Nykyinenkään eduskunta ei vastaa puolueiden todellista kannatusta. Jos eduskuntavaaleissa 2007 olisi ollut käytössä toimikunnan esittämä malli, kolmella suurimmalla puolueella olisi yhdeksän paikkaa vähemmän ja ne olisivat jakautuneet useammalle pienemmälle puolueelle.
Itse äänestäjän kannalta muuttuu aika vähän, kun muun muassa vaalipiirit säilyvät. Suurin osa paikoista määräytyy vaalipiireittäin ilman sen kummempia laskelmia. Tasauksia joudutaan tekemään lähinnä viimeisistä paikoista.
Vaalilain uudistus lisää mahdollisuuksia siihen, että poliittinen suhteellisuus toteutuu nykyistä paremmin ja jokainen puolue saa sen kannatusosuuden mukaisen määrän paikkoja.
Äänikynnys olisi voinut olla päätettyä matalampikin, esimerkiksi kaksi prosenttia. Se olisi antanut sellaisille uusille voimille, joista emme esimerkiksi nyt tiedä vielä mitään, paremman mahdollisuuden nousta eduskuntaan. Politiikan pristaloitumista ja uusia ajatuksia on turha pelätä, se voi olla myös rikkaus.
uutiskirje 
