Napapiirin sankarit (2010) ovat antisankareita siihen malliin, että Dome Karukosken ohjaama elokuva on aikamme Tulitikkuja lainaamassa. Maiju Lassilan hersyvän kansankomedian tapaan juonikuvio täyttyy kommelluksista, väärinkäsityksistä ja toikkaroinneista.
Absurdin seikkailukomedian ja tiefilmin toimintakäsky tulee miespäähenkilön (Jussi Vatanen) avovaimolta (Pamela Tola): aikaa digiboksin hankkimiseen on aamuyhdeksään. Vaatimus on Lapin talvisissa olosuhteissa ankara, sillä ilta on jo pitkällä ja Rovaniemen kodinkoneliikkeet satojen kilometrien päässä. Tuttu hokema ”hätä keinot keksii” joutuu nuoren mieskolmikon (Vatanen, Jasper Pääkkönen, Timo Lavikainen) kautta lujaan testiin.
Pekko Pesosen kässäri ammentaa paljon lappilaisesta eksotiikasta näyttelijöiden aitoa murretta tapailevaa replikointia myöten. Joulupukki jätetään sentään rauhaan.
Tapahtumien kulkua hallitsee rento kieli poskessa -meininki maakuntien Suomen malliin. Leffa on välillä yliampuvan naiivi, mutta kokonaisuutena sympaattisen pikkuhauska rutistus, kaasu pohjassa kiitävä ja välillä katolleen kierähtävä miehuuskoe.
Kari Ketonen on mainio liukkaan ja lipevän Pikku-Mikon roolissa. Napapiirin sankarit palkittiin vuoden parhaan elokuvan, ohjauksen ja käsikirjoituksen Jussilla.
Napapiirin sankarit TV2:lla klo 22.05
uutiskirje 
