KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Ongelmien ulkoistamisesta

Eilina Gusatinsky
18.2.2013 18.06
Fediverse-instanssi:

Kaksikymmentä vuotta sitten asuin Kaliforniassa. Kerran kahdessa viikossa vein lapset Berkeleyn Suomi-taloon, missä autettiin ylläpitämään ja kehittämään suomenkielen taitoani. Olennaisena osana koulun toimintaa oli myös suomalaisen kulttuurin ja perinteiden vaaliminen.

Lukukausimaksu oli nimellinen, mutta paljolti koulun olemassaolosta saimme kiittää Suomen valtiota, joka rahoitti opettajan pientä palkkiota ja opetusmateriaalit. Parhaat pikkujoulut ja itsenäisyyspäiväjuhlat vietin siellä. Siellä sain tutustua ihaniin ihmisiin. Suurin osa koulun kävijöiden vanhemmista asui Kaliforniassa vasta toista vuosikymmentään – olivat tulleet vähäksi aikaa au-pairiksi, mutta rakkaus ja perustettu perhe pitivät heitä siellä. Oli myös ”vanhoja suomalaisia”, siis aikoja sitten Suomesta muuttaneiden jälkeläisiä.

Meitä kaikkia yhdisti suomalaisuus – jokaisella meistä omanlaisensa, mutta silti kukin meistä sai olla ylpeä omasta siteestänsä Suomeen eikä kukaan kyseenalaistanut toistemme oikeutta tuntea itseään suomalaiseksi.

ILMOITUS
ILMOITUS
Minusta on todella hienoa, että ulkosuomalaisia huomioidaan ja tuetaan Suomi-suhteiden ylläpitoon.

Kolmen vuoden kuluttua paluustani Suomeen vuonna 1997 perustettiin Ulkosuomalaisparlamentti (USP). ”Sen toiminta suuntautuu ensi kädessä Suomen viranomaisiin, joille parlamentti pyrkii tiedottamaan ulkosuomalaisten olosuhteista ja elämästä nykyisissä asuinmaissaan… USP:n tehtävä on toimia vaikutuskanavana niin, että ulkosuomalaisten näkökulmat huomioidaan julkishallinnon päätöksiä tehtäessä”.

Nimenomaan ulkosuomalaiset saivat aikaan kaksois- tai monikansalaisuuden hyväksymisen Suomessa 10 vuotta sitten. Ulkosuomalaisparlamentti pitää huolta Suomi-koulujen opettajien täydennyskoulutuksesta ja virtuaalikouluhankkeista. ”Parlamentti ajaa voimakkaasti Suomi-koulujen valtionrahoituksen korottamista tarvetta vastaavalle tasolle. Suomalaisten lasten koulunkäynti ja äidinkielen tukeminen on yksi ulkosuomalaisparlamentin tärkeimmistä työtehtävistä”.

Lainaukset ovat USP:n Internet-sivuilta. Siellä on paljon mielenkiintoisia aloitteita, tietoja toiminnasta ja jopa Tasavallan Presidentin tervehdys ulkosuomalaisille yhteisöille Itsenäisyyspäivän kunniaksi. Siinä Niinistö totea: ”Suomalaisuus pysyy kuitenkin keskeisenä osana omaa identiteettiä, ja yhteys Suomeen usein vahvana. Te ulkosuomalaiset toimittekin jokapäiväisessä elämässänne Suomen, suomen kielen ja suomalaisen kulttuurin arvokkaina lähettiläinä”.

Minusta on todella hienoa, että ulkosuomalaisia huomioidaan ja tuetaan Suomi-suhteiden ylläpitoon. Neljännesmiljoona Suomen kansalaisista asuu ulkomailla. Jos siihen lasketaan mukaan toisen, kolmannen ja siitä useamman polven määrä mukaan, luku nousee 1,3 miljoonaan. Heillä on oma yhteinen edunvalvontaelin ja linkki Suomeen ja suomalaiseen yhteiskuntaan. Heitä nähdään voimavarana viennin edistämisessä ja Suomen kansainvälistymisessä sekä kilpailukyvyn kehittämisessä.

Vastaavanlainen järjestö, joka perustettiin tukemaan ulkovenäläisten siteitä Venäjään, on suurennuslasin alla. Virossa, Latviassa ja Suomessa ulkovenäläisten neuvosto nähdään viidentenä kolonnana ja uskotaan, että niiden kautta pyritään sotkeutumaan ulkovaltioiden sisäisiin asioihin. Venäjällä taas varoitettaan, että aktiiviset ulkovenäläiset ovat ulkomaalaisten tiedostelupalveluiden asialla. Tuskin Ranskan Frankofonia –aate synnyttää samantyyppisiä pelkoja. Mistä johtuu niin erilainen lähestymistapa?

Ehkä yksi syy on siinä, että Venäjä pyrkii ottamaan käyttöön länsimaisia tapoja sisäistämättä niiden sisältöä. Tai ehkä siellä yritetään muokata sisältöä omien käsityksien mukaisesti. Vai onko kaiken takana sittenkin meidän omat käsityksemme – tai uskomuksemme – siitä, mitä kuvitellaan Venäjän mieleksi?

Tarvitaan joku, joka pystyisi analysoimaan tätä asiaa ilman tunteita, kylmästi (ja pelkäämättä, että hänet ymmärretään väärin). Voisin kuvitella, että hän yrittäisi kiinnittää huomiotamme median luomaan kuvaan – puolin ja toisin. Suomessa vallitsevan Venäjä-kuvan tapauksessa esiin tulisi aggressiivinen valtio, joka hakemalla hakee ulkovenäläisuhritarinoita, keksii Suomessa olevia ongelmia, rappioituu kovaa vauhtia ja syyttää ulkovaltioita (muun muassa Suomea) siitä, että ne rahoittavat Venäjällä kansalaisjärjestöjä, jotka itse asiassa pyrkivät rakentamaan oikeata demokratiaa.

Mitä tekevät venäläiset valtakunnalliset mediat samaisen asiantuntijan mielestä? Näyttävät länsimaiden taloudellista ja kulttuurista rappiota, monikulttuurisuusideoiden epäonnistumista ja kuinka ulkomaalaisviha kasvaa Euroopassa ja miten ulkomaat yrittävät puuttua Venäjän sisäisiin asioihin rahoittamalla oppositiota. Tähän tietyissä tapauksissa kuuluvat myös vähemmistöt.

Suurin osa molempien maiden lukijoista ja katsojista uskoo luotuun mustavalkoiseen kuvaan. Ja he ihmettelevät toistensa naiiviutta, kuinka voi uskoa medioihin ja toimittajiin, jotka ovat tottuneet tekemään maksajan (omistajan) käskystä mitä vaan. Hassua, mutta molemmat osapuolet tässä kuvittelussa maiden välisessä kilpailussa ihailevat omaa lähdekriittisyyttään.

Tiedän, että maailma ei ole mustavalkoinen, vivahteita ja väriä riittää. Identiteettiä pitäisi etsiä sisältä – ulkopuolisten ongelmat eivät auta löytämään omaa eheyttä. Miksi sitten puuttuminen tai oikeastaan puhuminen muiden ongelmista tuntuu miellyttävään enemmän?

Kirjoittaja on Spektr-lehden päätoimittaja.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Ajan kulku tuntuu kiihtyneen – ruumis ja luonto muistuttavat, ettei niin voi jatkua loputtomiin

Kauhu periferian katoamisesta – kun metsän mukana menee koti ja kieli

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Iirikset kukkivat yhä

Luddiitit olivat kapinaliike teollistumisen alkuaikoina 1800-luvun alun Englannissa.

Kone, valta ja vastarinta – Mitä voisi olla 2020-luvun ludditismi?

Uusimmat

Pia Lohikoski.

Koulutussopimus voi johtaa työn tekemiseen palkatta – Lohikoski: ”Tarvitaan selkeät rajat ja velvoitteet”

Ekologinen kriisi sanelee rajoja tulevalle. Kuvassa tulvan jälkiä Espanjassa.

Jälkiviisaus ei rakenna tulevaisuutta – Olemme valitettavan kyvyttömiä kuvittelemaan erilaisia tulevaisuuksia

Keski-Afrikan valtioiden talousyhteisön ECCAS:n maatalous-, elintarvike- ja ravitsemusasioista vastaava johtaja Mohamed Abakar Yaoundén kokouksessa.

Kongojoen valuma-alueen metsiä voisi säästää viljelytapoja muuttamalla

Puolustusministeri Antti Häkkäsen mielestä puolustusmenoista ei pitäisi puhua julkisesti kevään vaaleissa.

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

 
02

Orpon hallitus laittaa lapset maksamaan suuryritysten ja miljonäärien veronalennukset, sanoo vasemmistoliiton Furuholm

 
03

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
04

Alle neljännes suomalaisista pitää sosiaaliturvaan kohdistuneita leikkauksia oikeudenmukaisina – päähallituspuolueiden kannattajien mielestä sosiaaliturva on riittävällä tasolla

 
05

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Tuomas Niskakankaan maailmanluokkaa oleva vakoilutrilleri Unohdettu nimi heijastaa liike-elämän kyynisyyttä ja kaiken turvallistamisen kääntöpuolta

15.11.2026

Viikon päätteeksi: Naisten ja miesten todellisuudet yhä kauempana toisistaan

15.11.2026

Gynekologinen vaiva fisteli johtuu Pakistanissa usein hoitovirheestä ja se voi pilata naisen elämän

15.11.2026

Litra merivettä voi paljastaa sata lajia – Uusi DNA-menetelmä auttaa tutkimaan valtamerten tilaa

14.11.2026

Osasto Q jatkuu sittenkin, uudet kirjoittajat palauttavat alkuaikojen raikkaan meiningin

14.11.2026

Katoliset johtajat sitoutuivat torjumaan lapsiavioliittoja

14.11.2026

Onko hallituksessa erimielisyys puolustusmenojen korotuksista? kysyy Yrttiaho

13.11.2026

Tekoäly-yhtiöitä on voitava verottaa hyvinvointivaltion kantokyvyn turvaamiseksi, esittää Jessi Jokelainen

13.11.2026

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

13.11.2026

Lapsiperheköyhyys näkyy yhä enemmän sosiaalialan järjestöissä – perheissä tingitään nyt ruuasta

13.11.2026

Venäläisurheilijoita ei päästetä Suomeen, valtioneuvosto päätti

12.11.2026

Perussuomalaiset ovat tiedevastaisimpia – ”Minun mielestäni” ohittaa professoritason päätelmät

12.11.2026

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

12.11.2026

Valiokunta kannattaa rajalain voimassa olon jatkamista vuoden 2028 loppuun, vasemmistoliitolta ja vihreiltä vastalause

11.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset