Nuorten ja erityisesti nuorten miesten työttömyys on kasvanut kevättalven aikana todella huolestuttavaa vauhtia. Viranomaiset ovat istuneet milteipä toimettomia. He ovat ehkä odottaneet torstaina valmistunutta työministeriön asettaman työryhmän raporttia. Ministeri Tarja Cronbergille (vihr.) esitellyssä selvityksessä onkin nippu sellaisia keinoja, jotka työvoimaviranomaisten pitää nyt todella nopeasti muuttaa käytännön toimenpiteiksi.
Lukemattomat nuoret syrjäytyvät työelämästä ja opiskelusta, jos mitään ei tehdä. Suurin osa keinoista ei vaadi edes paljon rahaa. Kaikkein ensimmäiseksi pitäisi lopettaa nuorten ja heidän vanhempien syyllistäminen. Jos työ-, opiskelu- tai harjoittelupaikkoja ei ole tarjolla, niin vaikea sellaisessa tilanteessa on olla aktiivinen. Ongelmia on myös nuorten tavoittamisessa ja tiedon saamisessa nuorilla tarjolla olevista mahdollisuuksista
Työryhmä esittää, että nuori tulisi ohjata harjoitteluun, opiskeluun tai työpajaan jo kahden viikon työttömyyden jälkeen. Lisäksi nuoren pitäisi saada työvoimatoimistosta oma ohjaaja, mitä se sitten tarkoittakaan. Esimerkkiä voi ottaa esimerkiksi Tanskasta, jossa tässä on onnistuttu.
Rahasta toiminnan aloittaminen ei voi olla kiinni, sillä työryhmän mukaan noin 40 eri toimenpiteen aloittaminen maksaisi tänä vuonna vain noin seitsemän miljoonaa euroa.
Erityisesti syrjäytymisvaarassa ovat koulutusta vaille jääneet nuoret miehet. Viimeisimpien tilastojen mukaan huhtikuussa oli työtä vailla 74 000 alle 25-vuotiasta nuorta eli 17 000 enemmän kuin tasan vuosi sitten. Muissa tilastoissa nuoriksi luokitellaan yleensä kaikki alle 30-vuotiaat, joten nuorten työttömien määrä kasvaisi ehkä kymmenillä tuhansilla, jossa työttömyystilastoissakin käytettäisiin yleistä nuorisoluokittelua.
Karu tosiasia on, että nuorisotyöttömyys on syyskuun 2008 jälkeen kasvanut nopeammin kuin yleinen työttömyys. Nuorten lähtökohdat ottaa päälle kaatuva työttömyys vastaan ovat aikuisväestöä heikommat. Huonossa taloudellisessa tilanteessa kuten nyt taantuman iskiessä nimenomaan nuoret ovat suurimpia häviäjiä.
Nuorten työttömyydestä seuraa varsin usein syrjäytyminen, joka jos mikä on niin yhteiskunnallista kuin inhimillistäkin tuhlausta. Sen vaikutukset heijastuvat koko elinkaareen. Edelleen tässäkin suhteessa maksetaan 90-luvun laman laskuja. Tuon ajan nuorisotyöttömyyden jäljet valitettavasti näkyvät tänäkin päivänä muun muassa suurimpien kaupunkien kaduilla.
lehti 