Selvityshenkilöiden muodostama työryhmä esittää sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuun siirtämistä kunnilta sosiaali- ja terveydenhuollon alueille (sote-alue). Esityksen toteutuminen merkitsisi myös sairaanhoitopiirien ja kehitysvammahuollon erityishuoltopiirien kuntayhtymien purkamista ja toiminnan uudelleen organisoimista.
Suomeen muodostettaisiin vastaamaan lähes kaikkien sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä 34 sote-aluetta. Selvityshenkilöiden yksimielinen, 178-sivuinen raportti luovutettiin peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardsonille tänään aamupäivällä. Esitykset pohjaavat hallitusohjelman ja ministerityöryhmän linjauksiin sekä selvitysmiesten kuulemisiin viidellä alueella.
Nykyään järjestämisvastuu on noin 140 kunnalla tai yhteistoiminta-alueella.
Sote-alueiden lisäksi muodostetaan viisi sosiaali- ja terveydenhuollon erityisvastuualuetta. Niillä on laajaa perustasoa tukevia ja koordinoivia tehtäviä, tutkimusta ja koulutusta. Erva-alueet ovat: Oys-erva,Tays-erva,Tyks-erva,Kys-erva ja Hyks-erva.
Yliopistosairaalat vastaavat edelleen vaativimman hoidon tuottamisesta ja osaamisesta viidellä alueella.
Joitain palveluja pienillä kunnilla
Työryhmä linjasi, että sote-palvelujen järjestäminen edellyttäisi vähintään 50 000 asukkaan väestöpohjaa.
Sitä pienemmillä, mutta vähintään 20 000 asukkaan kunnilla voisi olla mahdollisuus hoitaa vain joitain palveluja.
Suurimmalle osalle sote-alueille tulee ns. vastuukuntamalli. Tällöin kunnat sopivat yhdessä, että yksi kunta vastaa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä alueen muiden kuntien puolesta. Muilla sote-alueilla palvelujen järjestämisestä vastaisi alueen kuntien muodostama kuntayhtymä. Pääkaupunkiseudulla Helsinki, Espoo ja Vantaa toimisivat vastuukuntina pienemmille naapureilleen.
Kuntaliitoksissa valtuustoilla on viimeinen sana, mutta hallitus voi määrätä kunnat tiettyihin sote-alueisiin. Hallitus ja eduskunta voivat päättää, mitkä kunnat tai sote-alueet ovat jatkossa riittävän vahvoja järjestämään valtaosan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista. Tätä kautta vastuukuntamalli saattaa kannustaa kuntaliitoksiin.
Lähipalvelut on turvattava
Selvityshenkilöt tähdentävät esityksessään, että lähipalvelut on turvattava, vaikka palvelujen järjestämisvastuu on suuremmalla alueella.
Palvelujen järjestäminen nykyistä suuremmilla ja taloudeltaan merkittävästi vahvemmilla alueilla tasaa selvitysmiesten mukaan myös alueellisia eroja ja parantaa kuntalaisten yhdenvertaisuutta. Peruspalveluja on mahdollista lisätä ja vahvistaa, kun järjestämisestä ja rahoituksesta huolehditaan nykyistä leveämmillä hartioilla.
Suuremmassa kokonaisuudessa on mahdollisuus osaamisen kehittämiseen, ammattitaidon ylläpitoon ja henkilöstön joustavampaan käyttöön.
Hallitus päättää torstaina
Työryhmän mukaan jatkovalmistelussa on arvioitava tarkemmin ehdotusten vaikutusta kasvukeskusten elinvoimaisuuteen, niille aiheutuviin kustannuksiin sekä palvelujen rahoitusmalleihin.
Selvityshenkilöiden ehdotusta käsitellään tällä viikolla sosiaali- ja terveyspoliittisessa ministerityöryhmässä sekä hallituksen kehysriihessä. Kunnille annetaan mahdollisuus lausua esityksestä kevään aikana.
Sosiaali- ja terveysministeriö asettaa työryhmän valmistelemaan järjestämislakia ja tukemaan uudistuksen toimeenpanoa. Hallituksen käsittely on vuorossa torstaina. Sen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle keväällä 2014 ja lain on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2015. Lakiin tulisi siirtymäaika ja lain toimeenpanoa tuettaisiin erikseen.
THL:n pääjohtaja Pekka Puska kritisoi raporttia aamulla Ylen haastattelussa. Hänestä raportissa on useita puutteita. Se ei lisää resursseja perusterveydenhuoltoon eikä ole ratkaisu terveyskeskuskurimukseen. Puskan mukaan tavoitteena oli yksinkertainen järjestelmä, mutta tulos näyttääkin olevan monimutkainen.
Tavoitteet toteutettavissa
Pohjanmaan, Satakunnan ja Varsinais-Suomen kattava TYKS-erityisalueen selvitysmiesryhmässä työskennellyt Harry Yltävä katsoo, että selvitysmiesten ehdotus antaa mahdollisuuden toteuttaa työlle asetetut tavoitteet. Niistä tärkeimmiksi hän pitää yhdenvertaisten palvelujen turvaamista, perusterveydenhuollon aseman parantamista ja päällekkäisten rakenteiden purkamista.
Yltävän mielestä sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisen kanssa ei voida jäädä odottamaan kuntarakenneuudistusta.
– Väestön ikääntymiseen, taloudellisiin uhkatekijöihin ja kuntien kantokykyyn liittyvät haasteet pakottavat meidät toimimaan heti.
Nyt saavutettu tulos antaisi Yltävän mielestä mahdollisuuden liikkeellelähtöön.
Harry Yltävän näkemyksistä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksesta enemmän ensi perjantain Viikkolehdessä.
uutiskirje 
