Juuri EU-vaalien varsinaisen vaalipäivän alla Suomi saa kansainvälistä julkisuutta, kun Venäjän vahva mies, pääministeri Vladimir Putin saapuu laajan valtuuskunnan kanssa vierailulle maahamme. Suomen aseman vankistumisesta kansainvälisessä kentässä ei kuitenkaan liene kyse, vaikka Venäjän kahden voimahahmon Suomen-vierailut osuivat lähekkäin. Presidentti Dmitri Medvedevhän oli virallisella valtiovierailulla Suomessa huhtikuun lopulla.
Putin on Suomessa lyhyellä työvierailulla. Jo presidentti Medvedevin vierailun aikana kävi selväksi, että Suomen ja Venäjän suhteissa ei ole ongelmia.
Maiden välillä on kuitenkin monia sellaisia asiakysymyksiä, joista on syytä keskustella. Putinin seurueeseen kuuluukin henkilöitä, jotka pystyvät käymään myös kahdenvälisiä neuvotteluja ihan konkreettisistakin asioista. Esityslistalle on kasattu varsin mittava joukko erilaisia asioita.
Väistämättä keskusteluja käydään molemmin puolin rajaa hiertävistä rajanylitys- ja liikennekysymyksistä. Molempien maiden intressissä ovat mahdollisimman joustavat käytännöt, mutta lähestymiskulma asioiden ratkaisemiseen on erilainen. Taustalla on niin kulttuurisia, poliittisia kuin talouteenkin liittyviä näkökohtia.
Esimerkiksi Suomen satamien kautta Venäjälle suuntautuvan konttiliikenteen siirtäminen raiteille on ainakin ekologisesti järkevä toimenpide, mutta Suomessa tällaisissa hankkeissa on totuttu siihen, että tarvitaan riittävän pitkä siirtymävaihe, jotta eri tahot pystyvät sopeutumaan muutoksiin. Suomen kannalta tämä ei myöskään ole ihan pikkuasia, sillä kyse on tuhansista työpaikoista. Konkreettista konttiasiaa käytäneenkin läpi suoraan pääministereiden kesken.
Ympäristökysymykset, metsäteollisuuden ongelmat ja sekä erityisesti Itämereen liittyvät asiat, kuten erityisesti Nord Stream -kaasuputkihanke, nousevat esille.
Toivottavasti näissä asioissa myös edetään, vaikkakin esimerkiksi kaasuputkihanke on Suomen osalta juuri nyt sellaisessa vaiheessa, että ympäristövaikutuksia arvioiva raportti on valmistumassa heinäkuussa.
Presidentti Tarja Halonen tapaa myös Putinin. TV-1:n Ykkösaamun haastattelussa halonen sanoi ottavansa keskusteluissa esiin myös ihmisoikeuskysymykset. Presidentin mukaan ”pitää koittaa kannustaa ja löytää keinoja siihen, että Venäjä menisi oikeusvaltiojärjestelmän osalta eteenpäin”.
n
Vaikea valinta
Valtakunnansovittelijan valinta osoittautui hankalammaksi tehtäväksi, mitä etukäteen osattiin odottaa. Sovittelijan tehtävä vaatii koulutuksen ja kokemuksen lisäksi myös pitkää pinnaa ja lujaa luonnetta. Sovittelijan on oltava myös ehdottoman puolueeton, on hänen taustansa sitten millainen tahansa.
Sanattomana sopimuksensa työmarkkinajärjestöjen kesken on ollut, että virkaan valittava tulee vuoron perään työntekijä- tai työnantajaleiristä. Nyt on palkansaajien vuoro. SAK on valmis harkitsemaan hakuajan jatkamista, kun kaikille palkansaajajärjestöille soveliasta ehdokasta ei 15 hakijan joukosta tunnu löytyvän. Nyt ei kannattakaan hätiköidä, sillä parhaat lähtökohdat työlleen uusi valtakunnansovittelija saa, jos koko sovittelun piirin kuuluva kenttä on yhtä mieltä valinnasta.
uutiskirje 