Kyproksen tukipaketista syntyi tiukan väännön jälkeen varhain maanantaina sopu, jonka seurauksena maa vältti edessä vaanineen vararikon.
Kyproslaiset eivät välttämättä hurraa, vaikkakin nyt tehdyillä ratkaisulla pienet tallettajat eivät joudu talletusveroa maksamaan ja ylipäätään maa pelastetaan muiden euromaiden ja kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) rahoilla konkurssilta.
Pankkijärjestelyt merkitsevät joka tapauksessa sitä, että alalta häviää Kyproksessa tuhansia työpaikkoja. Maan toiseksi suurin pankki ajetaan alas ja osasta tehdään roskapankki ja toiseen osaan jää niin sanottu kelvollinen raha. Vaikeat ajat ja vyön kiristys kuitenkin jatkuvat Kyproksessa vielä vuosia.
Nyt tehdyn ratkaisun mukaan sijoittajavastuu toteutuu aiempaa laajemmin ja vastaa pitkälti muun muassa suomalaisten esittämiä tavoitteita.
Kukaan ei kuitenkaan pysty tarkkaan sanomaan, mitä kaikkia vaikutuksia kyproslaisen suurpankin alasalamisella on laajemmin Euroopassa, tuskin vaikutukset kuitenkaan ovat kovin dramaattisia.
Eurojohtajien mukaan Kyproksen pankkisektori on maan talouteen nähden ”ylisuuri ja epäterve”. Selkokielellä tämän tarkoittaa sitä, että maan pankkeja on käytetty verojen kiertoon ja rahanpesuun. Sitähän EU-päättäjät eivät suoraan sano, vaan keksivät kiertoilmauksia, etteivät vain loukkaisi rahojaan maan pankkeihin tallettaneita tahoja.
Kyproksen pankeissa on paljon varsinkin venäläistä rahaa. Nyt odotetaankin, miten voimakkaasti ja millä tavalla venäläiset reagoivat.
Suomen osalta ratkaisua käsitellään pääsiäisen jälkeen eduskunnassa viimeistään, kun käydään keskustelu perussuomalaisten jättämästä välikysymyksestä. Molemmat oppositiopuolueet näkevät tällä kertaa syntyneessä ratkaisussa hyvääkin kuten sijoittajavastuun toteutumisen ja pientallettajien jättämisen rauhaan.
Erityisen tärkeää päätöksessä onkin se, jos pientallettajat saadaan laajemminkin vakuuttumaan siitä, että heidän rahansa ovat pankeissa turvassa.
uutiskirje 
