Miksi ilveskantaa halutaan harventaa?

Viikon kysymys

Suomalaiset suhtautuvat ilvekseen suopeasti.

WWF Suomen maalikuussa Think if Laboratories -tutkimusyrityksellä teettämän tutkimuksen mukaan vain yhdeksän sadasta suomalaisesta katsoo, että ilveksiä on Suomen luonnossa liikaa ja sietokyky eläimen suhteen on ylittynyt.

Suomen WWF:n ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen, mitä tutkimuksesta voi päätellä?

– Maa- ja metsätalousministeriö perustelee ilveksen metsästyksen poikkeuslupamääriä ihmisten sietokyvyn ylittymisellä.

– Tutkimus osoittaa ministeriön oletuksen hataraksi.

Paljonko kaatolupia myönnetään vuosittain?

– Maa- ja metsätalousministeriö asetti ilveksen suurimmaksi saalismääräksi 440 yksilöä metsästysvuodelle 2012 ‑ 2013. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvion mukaan kestävä verotusmäärä on 285 yksilöä.

Mihin ilveksen kaadon luvanvaraisuus perustuu?

– Ilves on EU:n luontodirektiivillä tiukasti suojeltu laji. Metsästykselle pitää aina olla poikkeuslupa, joka kohdistuu tiettyyn ongelmayksilöön.

Miten ilves voi?

– Ilves voi hyvin. Kanta kasvaa ja levinneisyys lisääntyy. Nykyinen kanta on 2 300 ‑ 2 600.

Mikä on levinneisyysalue?

– Kanta keskittyy eteläiseen Suomeen, mutta se leviää haravana aina Tunturi-Lapin rajoille asti. Poronhoitoalueella ilveksiä arvioidaan olevan 75 ‑ 100 yksilöä.

Mitä haittaa ilveksestä on?

– Poronhoitoalueella ilves, kuten muutkin pedot, tappavat poroja. Etelämpänä haitat ovat marginaalisia. Teoriassa ilves voi tappaa jonkun lampaan tai kotikissan.

Onko ilveksestä vaaraa ihmiselle?

– Ei ole.

Miksi ilveskantaa halutaan ylipäätään harventaa?

– Ilmeisesti tietyllä metsästäjäkunnalla on käsitys, että ihminen ja ilves kilpailevat pienemmistä hirvieläimistä, lähinnä valkohäntä- ja metsäkauriista. Pelätään, että näiden lajien riistanhoitotyö valuu ilveksen vuoksi hukkaan.

– Pitää kuitenkin muistaa, että valkohäntäkauris on ihmisen tänne tuoma tulokaslaji, toisin kuin ilves.

Mitä hyötyä ilveksestä on?

– Ilves kuuluu Suomen luontoon.

– Lisäksi se pitää pienpetokantaa kurissa. Se voi vaikuttaa myönteisesti maassa pesivien kanalintujen kantoihin.