Toista kertaa järjestettävä Moniäänirock-festari antaa mielenterveyskuntoutujien yhtyeille mahdollisuuden päästä esiintymään ja saada palautetta esiintymisestään. Tapahtuman alkuperäinen idea lähti kysymyksestä, onko mielenterveyskuntoutujalla oikeus soittaa, niin että se ei ole terapiaa.
Ennen ensimmäistä Moniäänirockia ainoa tunnettu mielenterveyskuntoutujista koostuva yhtye oli Los HermosBand.
– Ajateltiin, että pakkohan näitä on olla muuallakin, kertoo Sosped säätiön hankejohtaja ja musiikkiterapeutti Markus Raivio, joka edustaa myös tapahtuman järjestäjää Kukunori ry:tä.
Mitään mielenterveysmessuja näistä ei tule koskaan.
Järjestöjen bändejä kutsuttiin esiintymään ja yllättäen yhtyeitä löytyi pitkin Suomea. Vii-me vuonna osallistujayhtyeitä oli yhdeksän, kaikki eri paikkakunnilta. Moniäänirockiin päätettiin tuoda myös ammattilaismuusikoista koostuva raati, joka antaa palautetta.
Rakentavasti tuomaroiden
– Halusimme antaa rakentavaa ja rohkaisevaa kritiikkiä bändeille, Raivio toteaa.
Viime vuonna raadissa istuivat Kristian Meurman, Riku Turpeinen, Arto Pajukallio ja Markus Raivio. Tänä vuonna raatia täydentää vielä Pirita Tiusanen.
– Moniäänirockissa oli tosi hienoja esityksiä ja oli kiva antaa rakentavaa palautetta. Kaikki bändit olivat omalla tavallaan hyviä. Tuomaroinnista jäi hyvä mieli sekä itselle että bändeille. Koko paikassa oli tosi positiivinen viba, joka heijastui kaikille, sanoo muusikko, Los HermosBandin laulaja Riku Turpeinen.
Hän toimii myös vertaisohjaajana, työpisteenään Kulttuuripaja Elvis.
Matkalla maakuntiin
Kyseessä on myös ensimmäinen mielenterveystapahtuma, jonka kokonaisbudjetti on ollut tasan nolla euroa.
– Halusimme vain antaa kuntoutujille mahdollisuuden olla muusikkoja ilman sitä mielenterveysleimaa, Raivio selventää.
Tämänvuotisessa tapahtumassa on mukana 13 bändiä eripuolilta Suomea. Viime vuoden tapaan Moniäänirock on Helsingissä. Ajatuksena kuitenkin on, että jatkossa tapahtuma voitaisiin järjestää jossain muualla.
– Henkilökohtaisena toiveenani on, että musafestari voitaisiin joskus pitää jossain pohjoisessa, Raivio sanoo.
– Uskoisin, että tällaisella festarilla on sosiaalinenkin tilaus. Minusta tuntuu, että tämä laajenee tästä vielä monipäiväiseksi tapahtumaksi, mutta mitään mielenterveysmessuja näistä ei tule koskaan.
Tilaisuus tuo yhteen kuntoutujat, joilla on kiinnostus musiikkiin. Samalla se tuo yhteen järjestöt ja antaa mahdollisuuden tutustua niiden toimintaan.
– Mielenterveysjärjestöt tekevät usein aivan liian yksinäistä työtä ja Moniäänirock on luonteva tapa tutustua.
Viime vuotinen tapahtuma sai myönteistä palautetta bändeiltä, yleisöltä ja järjestöltä. Yksi Moniäänirockin viesteistä onkin toive siitä, että mielenterveyskuntoutujista näytettäisiin positiivisiakin puolia, heidän taitojaan ja taiteellisuuttaan.
Mahdollisuus esiintyä
– Suurin merkitys on sillä, että mielenterveyskuntoutujien bändit saavat mahdollisuuden esiintyä. He saavat esiintymiskokemusta, kipinän ja toivoa siitä, että tästä se lähtee, Riku Turpeinen kuvailee.
– Yhteiskunta voisi kannustaa tämmöiseen toimintaan ja antaa vihreää valoa projekteille, kuten Moniäänirockille.
– Ennen sellaiset järjestöt, joilla ei ollut internetsivuja, eivät olleet olemassa. Tänä päivänä sellaiset järjestöt, joilla ei ole omaa bändiä, eivät oikein ole olemassa, Markus Raivio heittää.
– Joka järjestölle oma bändi, Turpeinen säestää.
Moniäänirock pe 5.4. klo 10–16 Nuorten toimintakeskus Hapessa Helsingissä (Sörnäisten rantatie 31).
uutiskirje 
