Työnantajien ja palkansaajien työmarkkinajärjestöjen asiantuntijat kävivät keskiviikkona esittämässä näkemyksiään EU:n ja euroalueen kehittämisestä eduskunnan suurelle valiokunnalle.
SAK:n kansainvälisten asioiden päällikkö Katja Lehto-Komulainen piti huolestuttavana, että EU:n talouspoliittisen seurannan ja sanktioiden piiriin on tuotu yksiselitteisesti työmarkkinaosapuolille kuuluvia asioita, kuten palkanmuodostus.
Euroopan komissio voi Lehto-Komulaisen mukaan periaatteessa esittää jäsenvaltioille sakkoa työmarkkinaosapuolten neuvottelemista työehdoista, jos komissio pitää esimerkiksi palkankorotuksia liian suurina.
– EU:n perussopimuksen mukaan EU:lla ei ole toimivaltaa palkkaa kokevissa asioissa. Ay-liike ei hyväksy EU:n puuttumista vapaaseen neuvotteluoikeuteen, Lehto-Komulainen huomautti.
Hän muistutti, että työmarkkinajärjestöjen vapaa neuvotteluoikeus on turvattu Suomessa perustuslailla ja varmennettu ILOn kansainvälisillä yleissopimuksilla, jotka sitovat Suomea, kuten muitakin EU:n jäsenvaltioita.
Lehto-Komulaisen mukaan ILOn valvontamenettelyssä Kreikassa toteutetut työehtosopimusjärjestelmää murentavat kriisitoimet on katsottu ILOn yleissopimusten vastaisiksi.
Lehto-Komulaisen mukaan työntekijöiden oikeudet eivät saa olla alisteisia EU:n markkinavapauksilla. Sen vuoksi ay-liike vaatii EU:n perussopimukseen liitettäväksi sosiaalista lisäpöytäkirjaa, jolla vahvistetaan työntekijöiden oikeuksia.
EK varoittaa liiasta sääntelystä
STTK:n ja Akavan edustajat katsoivat SAK:n näkemysten vastaavan myötäilevän muiden palkansaajakeskusjärjestöjen näkemyksiä.
STTK:n pääekonomisti Ralf Sundin mukaan palkansaajajärjestöiltä on valmistumassa yhteinen EU-poliittinen asiakirja nimeltään ”Sampo vai kuiva kaivo”.
Palkansaajajärjestöjen tavoin myös elinkeinoelämän keskusliitto EK haluaa säilyttää työmarkkinajärjestöjen autonomian EU:n ja euroalueen talouspolitiikan koordinaation lisääntyessä. Työnantajajärjestö ei myöskään kannata EU-tasoista palkkaseurantaa.
– Ainakaan palkkakehitykseen ei tule puuttua, sanoi EK:n asiantuntija Seppo Saukkonen.
EK:n mielestä EU:ssa työelämään säännellään vahvasti jo nykyisellään, eikä lisää sääntelyä juuri kaivata.
Saukkosen mukaan EU:n sisämarkkinasääntelyä tulee tarkastella globaalin markkinakilpailun näkökulmasta. Sen tulee tukea EU:n ja sen jäsenvaltioiden kilpailukykyä.
Parempi sääntely on Saukkosen mielestä mahdollisimman yksinkertaista sääntelyä, joka vähentää byrokratiaa. Myöskään rahoitusmarkkinoita koskevat ratkaisut eivät saa vahingoittaa kilpailukykyä, Saukkonen varoitti.
Suomen yrittäjien johtaja Rauno Vanhasen mielestä kaiken A ja O on työmarkkinoiden kehittäminen kilpailukykyisiksi. Hän näkisi mielellään EU:n antavan jäsenmaille suosituksia keinoista, joilla kilpailukykyä parannetaan.
uutiskirje 
