Jälkien siivoajan osa on karu. Tämän saivat lauantain parlamenttivaaleissa kokea hallituksen vuodesta 2009 lähtien muodostaneet sosialidemokraatit ja Vihreä vasemmisto.
Demareista vasemmalla oleva Vihreä vasemmisto menetti puolet sekä ääniosuudestaan että paikoista. Se sai nyt 63-paikkaiseen parlamenttiin seitsemän paikkaa (–7).
Vihreän vasemmiston prosenttiosuus putosi 21,7:stä 10,9:ään. Kevään mittaan tosin useimmat gallupit olivat povanneet vieläkin heikompaa, pitkälti alle kymmenen prosentin jäävää tulosta.
Oikeisto lupasi auttaa ahdinkoon joutuneita asuntovelallisia, mutta he joutunevat pettymään.
Pääministeripuolue sosialidemokraatit koki vielä jäätävämmän kohtalon. Paikkamäärä putosi yhdeksään (–11) ja kannatus 12,9 prosenttiin (–16,9 prosenttiyksikköä).
Uuden hallituksen tulevat muodostamaan konservatiivinen Itsenäisyyspuolue sekä keskustaliberaali Edistyspuolue, jotka molemmat saivat 19 paikkaa. Niiden yhteinen paikkamäärä 38 riittää siis hyvin parlamenttienemmistöön.
Lisäksi parlamenttipaikkoja saivat uudet tulokkaat Kirkas tulevaisuus (6 paikkaa) ja Piraattipuolue (3 paikkaa). Kirkas tulevaisuus on lähinnä entisistä sosialidemokraateista ja edistyspuoluelaisista koostuva uusi puolue, joka kannattaa Islannin liittymistä Euroopan unioniin.
Vuoden 2010 kunnallisvaaleissa sensaatiomaisen läpimurron tehnyt koomikko Jón Gnarrin Paras puolue ei osallistunut vaaleihin. Reykjavikin pormestariksi noussut Gnarr ilmoitti kannattavansa parlamenttivaaleissa Kirkas tulevaisuus -puoluetta.
Islanti jaloilleen, mutta…
Itsenäisyyspuolue ja Edistyspuolue ovat johtaneet Islantia suurimman osan sen itsenäisyyden ajasta. Niitä on laajasti pidetty poliittisesti päävastuullisina Islannin muutaman vuoden takaiseen pankkikuplaan ja sitä seuranneeseen talousromahdukseen.
Romahduksen jälkeen pidetyissä vuoden 2009 vaaleissa vasemmistopuolueet voittivat ja muodostivat ensimmäistä kertaa historiassaan hallituksen.
Monien ulkopuolisten arvioijien mielestä pääministeri Jóhanna Sigurðardóttirin hallitus on onnistunut hyvin Islannin nostamisessa takaisin jaloilleen. Työttömyys on tällä hetkellä alle viidessä prosentissa ja talouskasvu oli viime vuonna 1,6 prosenttia.
Mutta jälkien korjaaminen tarkoitti Islannissakin leikkauksia. Pääministerin ohella ne leimasivat valtiovarainministeriä, Vihreän vasemmiston Steingrímur Sigfússonia.
Kumpikin ilmoitti hyvissä ajoin ennen vaaleja astuvansa vaalien jälkeen syrjään. Jóhanna jätti politiikan kokonaan.
Steingrímur ei asettunut helmikuun puoluekokouksessa enää puheenjohtajaehdokkaaksi, mutta oli valmis jatkamaan rivikansanedustajana. Hän uusi kansanedustajan paikkansa lauantain vaaleissa.
Kummallakin hallituspuolueella oli siis tuoreet veturit vaaleissa, demareilla Árni Páll Árnason ja Vihreällä vasemmistolla Katrín Jakobsdóttir, mutta se ei niitä pelastanut.
Oikeisto kosi asuntovelallisia
Pääministeriksi on nyt nousemassa Itsenäisyyspuolueen Bjarni Benediktsson, koska puolue sai pari prosenttiyksikköä enemmän ääniä kuin Edistyspuolue.
Sigmundur Gunnlaugssonin johtama Edistyspuolue oli kuitenkin vaalien suurin etenijä kymmenellä lisäpaikalla.
Gunnlaugsonnin tärkein vaalilupaus oli, että asuntovelallisten velasta leikataan 20 prosenttia pois.
Monet perheet ottivat ylikuumenemisen vaiheessa suuren asuntolainan ulkomaanvaluutassa. Nyt asunnon arvo on pudonnut, mutta velkataakka kaksinkertaistunut, koska Islannin kruunun arvo on voimakkaasti heikentynyt.
Lupausta pidettiin jo ennen vaaleja epärealistisena, ja Benediktsson näytti ampuvan sen heti vaalien jälkeen alas. Äänestäjät saanevat myös huomata, että leikkaukset jatkuvat veronalennusten rahoittamiseksi.
Itsenäisyyspuolueen tärkeimmät tavoitteet ovat talouskasvun kiihdyttäminen alentamalla veroja ja houkuttelemalla investointeja.
Lisäksi Benediktsson haluaa purkaa pääomasääntelyn. Se on estänyt ulkomaisia luotottajia vetämästä rahojaan pois Islannista, mutta toisaalta sitä on pidetty jarruna investoinneille. Jos muutos toteutuu, riskinä on äkillinen pääomapako.
EU-hakemus onnettomaan aikaan
Islannin talouden ohella hallituspuolueiden tappioon lienee vaikuttanut se, että vasemmistohallitus aloitti jäsenyysneuvottelut EU:n kanssa. Oikeistohallituksen odotetaan jäädyttävän neuvottelut tai vetävän jäsenyyshakemuksen kokonaan pois.
Itsenäisyyspuolue on perinteisesti edustanut Islannin vaikutusvaltaisen kalastuselinkeinon etuja. Kalastus tuottaa 10 prosenttia Islannin bkt:sta ja yli neljänneksen vientituloista. Kala-ala on pelännyt jäävänsä jalkoihin, jos Islanti liittyy EU:hun.
Lisäksi tuli vielä eurokriisi, mikä ei ole omiaan lisäämään luottamusta EU:ta kohtaan. Tätä nykyä suunnilleen kaksi kolmasosaa islantilaisista vastustaa EU:hun liittymistä.
Lauantain vaaleja leimasi äänestäjien tyytymättömyys kaikkea politiikkaa kohtaan. Gallupien mukaan enää kymmenen prosenttia kansasta luottaa kansanedustuslaitos Alþingiin.
Epäluottamuksesta huolimatta vaaleissa äänesti 81,4 prosenttia äänioikeutetuista. Tämä tosin on alhaisin lukema Islannin vuonna 1944 alkaneen itsenäisyyden aikana.
uutiskirje 
