Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies ehdottaa nuorten koeaikojen pidentämistä heidän työllistymisensä helpottamiseksi. Nykyisin koeaika voi olla enintään neljä kuukautta.
– Tarkkaa kuukausimäärää en sano, mutta se voisi olla lähempänä täyttä vuotta, Häkämies sanoo perjantaina Aamulehden haastattelussa.
Hänen mukaansa pidennys pienentäisi etenkin pk-yrittäjien riskiä.
Häkämies ei halunnut tehdä kovin yksityiskohtaisia ehdotuksia, koska ne ammutaan heti alas. Hänen mielestään tästäkin pitäisi pystyä puhumaan rauhassa ay-liikkeen kanssa.
Ammattiyhdistysliike kuitenkin tyrmäsi Häkämiehen aloitteen ennen kuin Aamulehden muste oli kunnolla kuivunut.
Jyri Häkämies pyrkii siirtämään yrittäjän riskiä nuorten kannettavaksi, jyrähti SAK:n edunvalvontajohtaja Nikolas Elomaa.
− Ei ole mitään perusteita sille, että juuri nuoret joutuvat kantamaan riskin. Se sotii myös täysin yhdenvertaisen kohtelun periaatetta vastaan, hän sanoi.
SAK on huolissaan siitä, että elinkeinoelämä haluaa käyttää työsuhdeturvaa heikentäviä keinoja nuorten työllistämiseen.
− Odottaisin työnantajalta todellista vastuuta ja asennetta nuorten työllistymisestä. Työnantajien olisi uskottava nuorten kykyihin ja taitoihin selviytyä työelämässä.
Pelon alla työskentely ei tätä päivää
STTK:n opiskelija- ja nuorisopoliittinen asiantuntija Ulla Hyvönen painotti, että koeajan tarkoitus on molemmin puolin arvioida, onko työpaikka sopiva työntekijälle. Neljän kuukauden koeaika riittää tähän hyvin.
Hyvösen mukaan työsuhteita päätetään nykyisinkin koeaikana hyvin kyseenalaisin perustein. Koeajan pidennys altistaisi nuoren kohtuuttomasti esimiehensä tai työnantajansa mahdollisille väärinkäytöksille.
– Kohtuuttoman pitkä epävarmuus nuoren työsuhteen jatkumisesta ei ole työelämän kannalta hyvä asia. Pelon alla työskentely ei ole nykypäivää. Lisäksi on muistettava, että jos jotakin vakavaa työtehtävien laiminlyömistä ilmenee, on siihen olemassa työnantajalle välineet puuttua, Hyvönen muistutti.
lehti 