Merkittäviin kansantauteihin kuuluva diabetes heiluttaa jo Suomen bruttokansantuotetta, arvioi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkija Kaarina Reini. Diabeteksesta aiheutuu hoitokuluina ja potilaiden menetettynä työpanoksena yli prosentin menetys BKT:hen, mikä vastaa noin kahta miljardia euroa. Jokaista diabeteksen takia menetettyä euroa kohden kansantalous supistui vielä 40 senttiä lisää.
Kaarina Reini selvitti diabetekseen liittyvien hoitokulujen ja diabeteksen takia menetetyn työvoiman taloudellisia vaikutuksia. Suomalaisista aikuisista joka kymmenennen arvioidaan sairastavan diabetesta ja usein tietämättään.
Reinin mukaan reilun prosentin BKT:n menetys johtuu suurelta osin diabeteksen takia menetetystä työvoimapanoksesta. Sen BKT:ta heikentävä vaikutus on noin kaksinkertainen verrattuna siihen, mikä menetys aiheutuu diabeteksen terveydenhoitokuluista.
Vaikutukset kansantalouden kysyntäeriin ovat seuraavat: Julkinen kulutus on kaksi prosenttia korkeampi. Kokonaisinvestoinnit laskevat 1,3 prosenttia ja kotitalouksien kulutus 2,1 prosenttia. Ulkomaan kauppa supistuu, vienti vähenee 1,3 prosenttia ja tuonti noin prosentin verran. Kuluttajahinnat nousevat 0,4 prosenttia.
Diabetes nostaa palkkoja
Diabeteksen negatiiviset taloudelliset vaikutukset aiheutuvat Reinin mukaan toisaalta siitä, että työpanoksen väheneminen kiristää kilpailua työvoimasta ja nostaa reaalipalkkoja. Tämä heikentää puolestaan kotimaisen tuotannon kilpailukykyä ja vaikeuttaa vientiä.
Toisaalta kotitaloudet joutuvat sopeuttamaan ja vähentämään kulutustaan. Laskelmissa oletettiin, että julkisen sektorin kulutus on terveydenhuollon palveluita lukuun ottamatta muuttumaton, jolloin sopeutuminen negatiiviseen kehitykseen tapahtuu suurelta osin yksityisen kulutuksen kautta. Lisäksi kuluttajahintojen nousu vähentää yksityistä kulutusta.
Sokerivero vähentäisi kustannuksia
Reini selvitti myös kolmen diabetesta ehkäisevän politiikkatoimen taloudellisia vaikutuksia sen perusteella, kuinka ne vaikuttavat diabeteksen hoitokuluihin. Politiikkatoimista eniten vaikutusta olisi sokeriveron ja diabeteksen ehkäisyohjelman yhdistelmällä. Tämä tukisi talouskasvua noin 0,1 prosenttia verrattuna tilanteeseen, että mitään ei tehdä diabeteksen ehkäisemiseksi.
Reinin tutkimus tuo uutta tietoa kroonisten sairauksien taloudellisista vaikutuksista. Hyvä terveys ja työkyky liittyvät yhteen. Niillä on taloudellista merkitystä ja ne tukevat myös tavoitetta pidentää työuria. Suomalaisten täytyy tulevaisuudessa työskennellä yhä pidempään, mikäli nykyiset julkiset palvelut ja eläkejärjestelmä halutaan säilyttää. Näin ollen erityistä huomiota tulee kiinnittää pitkäaikaissairauksiin, jotka ovat estettävissä suurelta osin elintapojen muutoksella.
lehti 