Turkuun perustettiin tänään maailman ympäristöpäivänä kansallinen kaupunkipuisto. Ympäristöministeri Ville Niinistö luovutti perustamispäätöksen Turun Sigyn-salissa kaupunginhallituksen puheenjohtajalle Minna Arvelle. Kaupunkipuisto perustettiin Turun kaupungin hakemuksesta samoin aluerajauksin kuin Turun kulttuuripääkaupunkipuisto vuonna 2011.
Kansallinen kaupunkipuisto alkaa Kuralan kylästä maaseudun kulttuurimaisemista ja jatkuu keskustan rakennettujen kortteleiden ja mäkipuistojen kautta aina Ruissalon saaristoon asti. Se kokoaa pääosin Aurajoen maisematilaan keskittyneet arvokkaat kulttuuri- ja luonnonperinnön elementit kokonaisuudeksi ja tuo esiin yksittäisten kohteiden erityispiirteitä.
Peräti 2 200 hehtaarin kokoiseen kansalliseen kaupunkipuistoon mahtuu koko Turun tarina esihistorialliselta kaudelta nykypäivään saakka.
Ensimmäinen kansallinen kaupunkipuisto perustettiin Tukholmaan.
Pitkän valmistelun tulos
Turku on valmistellut kansallista kaupunkipuistoa pitkään. Asia oli esillä jo vuonna 1997, minkä jälkeen kaupunki on edistänyt hanketta useilla kaavaratkaisuilla, kunnallispoliittisilla päätöksillä ja ohjelmilla.
Kaupunkipuistotunnustus on esillä Aurajoen varrelle kiinnitetyssä juhlalaatassa. Se on asennettu Förinrantaan, Läntisen rantakadun ja Wechterinkadun kulmaan, Auran panimon edustalle. Kuparista tehty laatta on kiinnitetty rantamuurin korjauksen yhteydessä irrotettuun kiveen.
Kokonaisteoksen on suunnitellut Turun kaupungin kiinteistöliikelaitoksen arkkitehti Mika Rajala ja itse laatan Harri Syksy mainostoimisto Namutehtaasta. Laatassa on kaupunkipuiston logo ja tiedot perustamispäivästä kolmella kielellä.
Vastaavia laattoja kiinnitetään myöhemmin päätettäviin paikkoihin kaikkiaan yhdeksän kappaletta eri puolille kaupunkipuistoa.
Päätöksen kansallisesta kaupunkipuistosta tekee ympäristöministeriö maankäyttö- ja rakennuslain pohjalta. Lain mukaan alueelle on laadittava hoito- ja käyttösuunnitelma, jonka ministeriö hyväksyy. Turku on ensimmäinen kaupunki, jossa hoito- ja käyttösuunnitelma voitiin hyväksyä samana päivänä kun päätös kansallisesta kaupunkipuistosta tehtiin.
Suunnitelma sisältää sekä yleisiä että alue- ja kohdekohtaisia kehittämistavoitteita ja ehdotuksia hoitotoimenpiteiksi. Suunnitelmassa kansallinen kaupunkipuisto on jaettu kolmeen osa-alueeseen: jokilaakson kylät, keskusta ja Ruissalo.
Kansainvälistä kiinnostusta
Kansallisten kaupunkipuistojen perustaminen tuli mahdolliseksi vuonna 2000, kun maankäyttö- ja rakennuslaki uudistui. Tämän jälkeen Suomeen on perustettu kansalliset kaupunkipuistot Hämeenlinnaan, Heinolaan, Poriin, Hankoon ja Porvooseen.
Maailman ensimmäinen kansallinen kaupunkipuisto perustettiin vuonna 1995 Tukholman, Solnan ja Lidingön kuntiin. Ruotsiin ei kuitenkaan ole syntynyt Suomen kaltaista kaupunkipuistojen verkostoa.
Suomen mallia on esitelty muun muassa Shanghain maailmannäyttelyssä ja Rio +20 -kokouksessa. Kansalliset kaupunkipuistot toteuttavat myös Unescon suositusta uudesta lähestymistavasta historialliseen kaupunkimaisemaan.
uutiskirje 
