EU:n maatalousneuvotteluista kuuluu kummia. Suomalaiset – ja erityisesti viljelijöiden etujärjestö MTK – ovat nyt ainakin osittain tyytyväisiä neuvottelujen lopputulokseen. Yleensähän MTK:n edustajat ovat jo virkansakin puolesta moittineet neuvottelijoita. Nyt muun muassa prosentit ovat MTK:n mukaan aikalailla kohdallaan, vaikka parannettavaakin jäi.
Maatalouden tukineuvotteluissa on perinteisesti käyty kova vääntö, jossa jokainen EU-maa on joutunut perääntymään enemmän tai vähemmän omista vaatimuksistaan. Suomalaisittain myönteisen neuvottelutuloksen taustalla lienee ainakin osittain myös se, että tavoitetasot ovat madaltuneet ja jo ennakkoon tiedetään suurin piirtein se, mitä kannattaa tavoitella.
EU-maissa maataloutta tuetaan budjettivaroin ja tuet tulevat joko EU:n varoista, jäsenmailta itseltään tai sitten molemmista, kuten Suomessa, jossa kansallisten maataloustukien osuus on suurin kaikista maatalouden tuista. EU:lla on yhteinen maatalouspolitiikka eikä yksittäisellä jäsenmaalla saa olla siitä poikkeavia tukijärjestelmiä. Suomalaiset ovat toki neuvotelleet joitakin kansallisia poikkeamia.
EU:n budjetista maatalouden tukeminen on vienyt leijonan osan, vaikka suhteellista osuutta onkin viime vuosina määrätietoisesti vähennetty. Kun vielä 1980-luvun lopulla maatalouden osuus oli EU-budjetista yli 60 prosenttia, on se nyt laskenut noin kolmannekseen. Ennen muuta Ranska on kovaäänisesti vastustanut leikkauksia.
EU:n tukipolitiikassa tapahtui tällä kierroksella periaatteellinen uudistus ja suomalaistenkin toivoma käänne. Tuet muuttuvat jälleen tuotantoon sidotuksi. Näin estetään tukipolitiikalla kikkailua, kun tuotot ovat selvästi mitattavissa eivätkä tuet perustu esimerkiksi hehtaareihin.
uutiskirje 
