Vaikka kesän helteet jatkuvat ja aurinko paistaa, niin synkät pilvet varjostavat Suomen taloutta. Odotettua ja toivottua käännettä selvästi parempaan ei ole tapahtunut yleisesti Euroopassa eikä varsinkaan Suomessa.
Suomessa vienti on edelleen vaikeuksissa, tuotanto sakkaa pahasti ja teollisia työpaikkoja katoaa koko ajan – ja osa niistä lopullisesti. Tuoreet Tilastokeskuksen tilastot kertovat, että toukokuussa teollisuustuotanto väheni 5,6 prosenttia. Bruttokansantuote on edelleenkin selvästi miinuksella. Suomi on taantumassa. Kulutuskin on alkanut tökkiä, kun epävarmuus kasvaa ja ihmiset tulevat harkitsevaisemmiksi rahankäytössään.
Heikkenevät talousluvut lisäävät paineita myös hallituksen elokuun alussa pidettävään budjettiriiheen. Riihen valmistelu lienee käynnissä valtiovarainministeriössä kesän kuumien päivienkin aikaan. Budjettiriihessä sisällytetään kevään kehysriihen päätökset ensi vuoden valtion talousarvioon. Nykyisessä taloustilanteessa se ei kuitenkaan riitä. Nyt on tehtävä nopeasti kotimarkkinoita elvyttäviä toimia. Päätöksiä on saatava aikaan jo syksyllä lisäbudjettien muodossa.
Heti lomakauden jälkeen on alettava tehdä päätöksiä.
Hallitus – kuten suuri joukko ekonomistejakin – lienee aika pitkälle yksimielinen täsmäelvytyksen tarpeesta, mutta keinoista käytäneen vielä kova vääntö. Elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren (kok.) alkuviikon ulostulo kertoo, että kokoomuksella on omia ehdotuksia, joissa on vahva ideologinen varaus. Puolue vaatii muun muassa lisää verohelpotuksia.
Taantuman oloissa olisi järkevää satsata rakentamiseen. Erilaiset väylät, niin maan- kuin rautatietkin, huutavat kipeästi kunnostusta. Sadat homekoulut ja monet sairaalatkin odottavat perusteellista remontointia. Korjausrakentamista kaipaa moni talo. Myös uusia asuntoja on järkevää rakentaa juuri nyt.
Synkkenevien työttömyyslukujenkin luulisi laittavan liikettä niveliin myös hallituksessa. Heti lomakauden jälkeen on alettava tehdä päätöksiä.
Kansalaisten ostovoimaa lisääviä – tai säilyttäviä – verohelpotuksia voidaan tehdä oikeastaan vain, jos ne liittyvät tulopoliittiseen kokonaisratkaisuun, jota todennäköisesti vielä alkusyksystä yritetään toden teolla kursia kasaan, vaikka työnantajaleirissä pannaankin hanttiin. Paljon riippuu siitä, alistuvatko muut työnantajapuolella Teknologiateollisuuden nokkamiesten tiukkaan linjaan.
Työmarkkinasovulla voisi olla runsaasti myönteisiä vaikutuksia. Se muun muassa vakauttaisi oloja. Tilanne onkin syytä kartoittaa mahdollisimman tarkkaan. Se voidaan tehdä esimerkiksi pääministeri Jyrki Kataisen koolle kutsumassa työmarkkinaosapuolten yhteispalaverissa. Toivottavasti niin hallituksessa kuin työnantajapuolellakin tajutaan se, että palkansaajien järjestöjä ei saada mukaan sellaisiin ratkaisuun, jotka lähtökohtaisesti heikentävät työntekijöiden oloja ja asemaa.
uutiskirje 