Suomi liukuu kohti valikoivaa asevelvollisuutta

Yleisten arvioiden mukaan enää 60–70 prosenttia miespuolisesta ikäluokasta suorittaa varusmiespalveluksen.

– Asevelvollisuus on muutaman viime vuoden aikana muuttunut valikoivaan suuntaan, tulkitsee Kaj Raninen Aseistakieltäytyjäliitosta (AKL).

Mitä nuorempia tarkastellaan, sitä harvempi suorittaa palveluksen. Nykynuorten osuuksia voidaan arvioida palveluksesta vapautettujen ja siviilipalveluksen suorittavien lukumääristä. AKL:n arvio on 65 prosenttia.

Syy armeijan suorittavien osuuden laskuun on Ranisen mukaan siinä, että vapauttamisperusteiden soveltamista on löysennetty viime vuosina.

– Armeija on aika pitkälle luopunut ajatuksesta, jonka mukaan koko miespuolinen ikäluokka pitäisi kouluttaa sotilaallisesti.

Raninen arvelee, että nykyisen asevelvollisuuden lopettaminen on enää ajan kysymys.

– Nykyjärjestelmä on ongelmallinen, kun koko ajan suurempi osa asevelvollisuuden kohteista pystyy välttämään sen. Se murentaa järjestelmän legitimiteettiä ja aikaa myöten kriisiyttää sitä.

– En usko, että kukaan puolustushallinnossa ajattelee, että Suomessa on asevelvollisuus vielä vuonna 2030.

Viime viikolla Varusmiesliitto otti kantaa vapaaehtoisen asevelvollisuuden puolesta.

– 2000-luvun maanpuolustus on niin teknistynyttä ja kalusteista riippuvaa, että koko ikäluokkaa ei tarvita asepalvelukseen, puheenjohtaja Risto Lahti sanoi Helsingin Sanomille.

Koulutussektorin johtaja, everstiluutnantti Tuomo Repo pääesikunnasta tuo AKL:n arvioon toisen näkökulman. Hänen mukaansa varusmiespalveluksen suorittamisprosentti on 30-vuotiaiden kohdalla pysynyt samana kolmen viime vuoden ajan. Kolmekymmentä on ikä, johon mennessä palvelus tulee suorittaa.

Tällä tavalla laskettuna varusmiespalveluksen suorittaa edelleen lähes 80 prosenttia asevelvollisista miehistä.

– Kun kutsunnoista vapautetaan ja varusmiespalveluksesta kotiutetaan kesken palvelun, niin valtaosa menee e-luokkaan eli uudelleen tarkastettavaksi, Repo sanoo.

– Jos prosentteja laskee yhteen, se ei anna koko totuutta. Lopullinen tulos tulee esiin vasta, kun tarkistetaan 30-vuotta täyttäneiden suorittamisprosentti.

Vuosikymmenien mittakaavassa armeijan käyneiden osuus on laskenut jonkin verran, Repo myöntää. Puolustusvoimien lähtökohtana silti on, että jokainen palveluskelpoinen asevelvollinen koulutetaan ja sijoitetaan sodan ajan joukkoon.

Kansantaloustieteen professori Panu Poutvaara arvioi kesäkuussa, että asevelvollisuus tulee Suomelle kalliiksi näkymättömien kustannusten vuoksi. Armeija esimerkiksi lyhentää miesten työuria.

– Asevelvollisuutta pitää tarkastella siitä näkökulmasta, että se on strateginen ratkaisu Suomen puolustamiseksi, Tuomo Repo vastaa.

Repon mukaan kustannuslaskuista unohtuvat asevelvollisuuden positiiviset vaikutukset.

– Mikä merkitys on muun muassa sillä, että varusmiesten kunto nousee palvelusaikana? Väitän, että jos kyettäisiin laskemaan sen yhteiskunnallinen hinta, niin negatiiviset vaikutukset pienenisivät merkittävästi.

AKL, Edistyspuolue, Sadankomitea, Profeministimiehet ja Vihreä miesliike puuhaavat kansalaisaloitetta asevelvollisuuden lopettamisesta. Aloitetta perustellaan asevelvollisuuden epätasa-arvoisuudella ja kalliilla hinnalla.

Nimien kerääminen aloitteeseen on tarkoitus aloittaa 2. syyskuuta.