Entinen mäkihyppääjä ja nykyinen viihdejulkkis Matti Nykänen täyttää 50 vuotta keskiviikkona 17. heinäkuuta.
Nykäsen hypyt ovat suomalaista urheiluhistoriaa, naissuhteet ja törmäilyt taas ovat myyneet tuhansia viihdelehtiä. Kaikilla suomalaisilla tuntuu olevan mielipide Matti Nykäsestä.
Tutkimuksellinen näkökulma Nykäseen on puuttunut. Keskiviikkona Turun yliopiston tutkijat julkaisevat kirjan Mitä Matti tarkoittaa? Esseitä Matti Nykäsestä, jossa pohditaan Nykäsen merkityksiä suomalaisessa yhteiskunnassa ja kulttuurissa. Kirjassa seitsemän Turun yliopiston kulttuurintutkijaa pysähtyy tarkastelemaan Matti Nykäsen suhteita urheiluun, popmusiikkiin, huumoriin, rakkauteen ja päihteisiin, mutta myös Nykäsen laajempia merkityksiä suhteessa kansallisuuteen, suurmieheyteen, mediaan ja suomalaiseen yleisöön.
Henkilö ja ilmiö
Kirjoittajat korostavat eroa Matti Nykäsen henkilön ja Matti-ilmiön välillä. Kirja valottaa Matti-ilmiötä ennen kaikkea julkisuuden tuotteena mediamateriaalin sekä internetissä toteutetun kansalaiskyselyn kautta.
Tutkijat linkittivät Matti-ilmiön osaksi suomalaisen yhteiskunnan murrosta. Kirja kertoo, miten Nykäsen alkoholinkäyttöä peiteltiin 1980-luvun puolivälissä kuten presidentti Kekkosen dementiaa hieman aiemmin. Nykäsen viinatarinat puolestaan ovat kuin suoraan suomalaisesta kertomusperinteestä, jossa viinaa juova on vuoroin seikkailija, vuoroin kapinoitsija ja vuoroin katuja.
Suomalainen herraviha sai vastakaikua Nykäsen äksyillessä urheilupomoilla ja byrokratialle. Humoristisen rap-musiikin ja puhelaulujen yleistyminen avasi tilaa myös laulaja-Nykäselle. 2000-luvulla koko ajan vahvistunut huumorin esilletuominen sai polttoainetta Nykäsen lausahduksista, joissa bon voyage ja déjà vu menevät iloisesti sekaisin.
Matin kanssa nauretaan
– Matti-ilmiöön kuuluu yhtäältä, että Matille nauretaan, mutta toisaalta myös nauru Matin kanssa. Nauru Matille ei kerro niinkään Matti Nykäsestä vaan suomalaisen yhteiskunnan kipupisteistä kuten kansainvälistymisen paineista, ongelmallisesta suhteesta alkoholiin sekä kansallisen ylpeyden ja häpeän tunteiden yhteenkietoutumisesta, tutkija Heidi Hakkarainen kirjoittaa.
Tutkija Rami Mähkän mukaan Nykänen on määriteltävissä suurmieheksi kansallisen itseymmärryksen kautta: Nykänen auttaa suomalaisia ymmärtämään itseään paremmin kansakuntana ja sen jäseninä.
– Suomalaisittain on olennaista, että hänellä on kansallisiksi koettuja ja tiedostettuja ominaisuuksia, kuten kohtuuttomuuksiin riistäytyvä alkoholin käyttö ja ”herroille ” kumartelemattomuus, Mähkä kirjoittaa ja toteaa samaa herroille kumartamattomuutta olevan nähtävissä Kimi Räikkösessä.
Tyypillinen suomalainen sankari
Benita Heiskasen materiaalina olivat tavallisten suomalaisten muistot ja mielipiteet Nykäsestä. Sitaatit ”Matti Nykänen on suomalaiselle kansanperinteelle tyypillinen sankarihahmo, joka epäonnistuu kerta toisensa jälkeen” ja ”Minä olen suomalainen mies, oikeasti vähän ujo ja arka, niin kuin Matti”, kertovat suomalaisten kokevan Matin kuvaavan suomalaisuutta.
– Pidetäänpä Matti Nykästä sitten sankarina, ryökäleenä, uhrina tai narrina, Matti Nykänen on henkilö, jota kaiketi suuressa mittakaavassa suomalaisessa yhteiskunnassa osataan arvostaa. Osallistumme kaikki kollektiivisesti ”meidän” Matin myyttien arvottamiseen ja ylläpitämiseen, ja myös Nykänen itse puolestaan alati sävyttää hänestä luotuja merkityksiä. Kaikkine hyveineen ja paheineen, ”meidän” Matti on legenda eläessään, osa suomalaista populaarikulttuuria ja urbaania kansanperinnettä, toteaa kirjan toimittanut kollegiumtutkija Benita Heiskanen.
uutiskirje 
