Suomen kipsivuorten eristys hyvällä mallilla
Suomessa on kaksi Yara Suomen omistamaa kipsivuorta, Uudessakaupungissa ja Siilinjärvellä.
Uudenkaupungin kipsivuorta ei läjitetä enää, sillä vuonna 1990 tuotanto lopetettiin. Vuoren nykyinen fosforikuormitus on noin 4,2 tonnia vuodessa. Fosforikuormitus Selkämereen on ollut 1960-1980 -luvuilla jopa 200 tonnia vuodessa.
Siilinjärven kipsivuoren päästöt ovat tutkijoiden mukaan eliminoitu hyvin. Fosforikuormitus on noin 0,8 tonnia vuodessa.
Alueella on apatiittikaivos, ja laitos on yhä toiminnassa.
Tutkimukset jatkuvat elokuussa
Kipsivuorten osuus Itämeren fosforipäästöihin vaikuttaa suomalaistutkijoiden mukaan kiistattomalta. Myös puolalaiskollegojen tutkimustulokset tukevat tietoa.
– Tarvitsemme lisätutkimuksia, mutta näyttää siltä, että Gdanskin kipsivuoren näytteet viittaavat merkittävään fosforipäästöön, Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Seppo Knuuttila kertoo.
Kaikkiaan Itämeren valuma-alueella sijaitsee kahdeksan kipsivuorta. Kipsivuoret syntyvät lannoiteteollisuuden fosforin sivutuotteena.
Suomessa on kaksi kipsikasaa: Uudessakaupungissa sekä Siilinjärvellä. Ruotsin alueella on kaksi, Venäjällä yksi ja Liettuassa yksi.
Itämereen matkaa vain kuusi kilometriä
Puolassa, Szczecinin kaupungin läheisyydessä sijaitseva Policen kipsivuori on Itämeren alueen suurin. Laitos toimii edelleen. Sitä vastoin Gdanskin tehdas suljettiin jo vuonna 2009. Molemmissa kipsin läjitys on alkanut 1970-luvun alussa.
Policen kipsikasa on kooltaan 180 hehtaaria. Sen arvioitu fosforimäärä on 213 000 tonnia. Policen lähin vesistö on 150 metrin päässä sijaitseva Oder-joki. Itämereen kipsikasalta on matkaa 10 kilometriä.
Gdanskin kipsivuoren pinta-ala on 34 hehtaaria, jolla on arvioiden mukaan 42 500 tonnia fosforia. Gdansk sijaitsee vain kuuden kilometrin päässä Itämerestä. Päästöt valuvat ensimmäisenä Kuolleeseen Veikseliin, josta ne merenpinnan noustessa huuhtoutuvat Itämereen.
– Kuolleen Veikselin fosforipitoisuus on samaa luokkaa kuin Suomenlahden pahimmilla hapettomilla pohjilla, ja näyte otettiin joen pintavedestä, vanhempi tutkija Antti Räike Suomen ympäristökeskuksesta toteaa.
Vedeneristys puuttuu
Gdanskin kipsivuoren valumia ei pumpata puhdistettavaksi tai saostukseen. Fosfori ei häviä alueelta, sillä valumavesi johdetaan takaisin. Jos kipsivuori nurmetettaisiin, fosfori sitoutuisi vihermassaan. Niittämisen jälkeen nurmi fosforeineen voitaisiin kuljettaa pois.
Vuoren alla, ojissa tai maapadoissa ei ole vedenpitävää kerrosta. Tämän takia fosfori imeytyy maakerroksiin, joista se vapautuu veteen.
Policen kipsivuoren valumat puolestaan johdetaan vedenpuhdistuslaitokselle.
Lisätutkimukset tarpeen
Tutkijat kaipaavat kattavaa pinta- ja pohjavesien seurantatutkimusta. Ajan vähyyden vuoksi virtaamia ei ehditty mitata, jotta Itämereen päätyvät päästöt oltaisi saatu selville.
Ympäristöministeri Ville Niinistö (vihr.) ja hänen puolalainen kollegansa ovat sopineet palaavansa elokuussa asiaan.
Suomen kipsivuorten eristys hyvällä mallilla
Suomessa on kaksi Yara Suomen omistamaa kipsivuorta, Uudessakaupungissa ja Siilinjärvellä.
Uudenkaupungin kipsivuorta ei läjitetä enää, sillä vuonna 1990 tuotanto lopetettiin. Vuoren nykyinen fosforikuormitus on noin 4,2 tonnia vuodessa. Fosforikuormitus Selkämereen on ollut 1960-1980 -luvuilla jopa 200 tonnia vuodessa.
Siilinjärven kipsivuoren päästöt ovat tutkijoiden mukaan eliminoitu hyvin. Fosforikuormitus on noin 0,8 tonnia vuodessa.
Alueella on apatiittikaivos, ja laitos on yhä toiminnassa.
lehti 