– Menimme outoina ihmisinä taloon, Kerroimme olevamme tekemässä murrehaastatteluja, eikös mentäisi tuonne teidän peräkammariin…
Työkseen ympäri suomenniemeä murrehaastatteluja tehneen Jorma Rekusen kertomuksesta voi päätellä kaksi asiaa. Työ on ollut tekijälleen varsinainen elämys. Se on myös työtä, jonka toteuttaminen tuskin tänään samalla tavalla onnistuisi.
Murteenkerääjät (”nauhamiehet/-naiset”) menivät kylään, kyselivät löytyykö paikkakunnalta siellä pitkään asuneita ja pyysivät sellaisia löydettyään päästä haastattelemaan. Haastattelijan ammattitaitoa oli se, että jututettava alkoi ”näytteidenantoon” ja Suomen kielen nauhoitearkiston aineistokokoelma karttui.
On ennen muuta Suomen kielen professorin Pertti Virtarannan (20. 5. 1918–9. 7. 1997) ansiota, että Rekusen ja tuhansien muiden nauhamiesten työn tuloksilla on ollut paikka, johon niitä on koottu. Kyseinen nauhoitearkisto perustettiin Helsingin yliopiston Suomen kielen laitoksen esimiehenä tuolloin toimineen Virtarannan aloitteesta laitoksen yhteyteen.
Arkiston tehtävänä oli tallentaa suomen kielen, sen sukulaiskielten ja murteiden äänitteitä.
Tänään arkisto toimii osana Kotimaisten kielten keskusta (Kotus) ja siellä on pelkästään murrenäytteitä yli 15 000 tuntia, lisäksi arkistoon on talletettu luovutetun Karjalan alueen murteita sekä maan ulkopuolella, esimerkiksi Ruijassa ja Inkerinmaalla puhuttua suomea. Arkiston kokoelmiin kuuluu myös suomen sukukieliä ja paljon kulttuurihistoriallista aineistoa, kirjailijoiden haastatteluja, äänitteitä tapahtumista, kuten luentotilaisuuksista.
Tiettävästi nauhoitearkisto on lajissaan maailman suurin. Sen äänitteiden kokonaismäärä on yli 22 000 tuntia. Jokaisesta Suomen pitäjästä on arkistossa tallennettuna keskimäärin 30 tuntia.
Lähes 500 murretta
Rekunen, Erkki Lyytikäinen ja Jaakko Yli-Paavola ovat toimittaneet suurteoksen Suomen murrekirja. Emeritustutkijakolmikko on saattanut yksiin kansiin tulokset työstä, joka oli alkanut yli 50 vuotta sitten ja johon olivat osallistuneet sadat haastattelijat.
He seuloivat tallennearkistossa jokaisen pitäjän murteen olennaispiirteitä esittelevän muutaman minuutin näytteen. Teokseen ja siihen liittyvään verkkoaineistoon tuli kootuksi näytteet kaikkiaan 492 Suomessa puhutusta murteesta.
Ensimmäiset nauhoitteet ovat vuodelta 1959. Materiaalin keruu loppui 1980-luvun alkupuolella.
Teokseen liittyy Kotimaisten kielten keskuksen ylläpitämä verkkoaineisto, jossa on mahdollista kuunnella pitäjäkohtaisia murrenäytteitä.
Erkki Lyytikäinen, Jorma Rekunen, Jaakko Yli-Paavola: Suomen murrekirja. Gaudeamus 2013. 666 sivua.
Laajempi juttu murteiden kokoamisesta ilmestyi Kansan Uutisten Viikkolehdessä perjantaina 2. elokuuta. Osta näköislehti
lehti 