Suomessa kotitalouksien jätemuovi joutuu kaatopaikoille useammin kuin Keski-Euroopassa.
– Suomi on pudonnut kelkasta, mitä tulee muovin ja kotitalousjätteen kierrätykseen. Suomessa jäte viedään kaatopaikalle, toteaa metallien valmistuksen ja kierrätyksen professori Kari Heiskanen Aalto-yliopistosta.
– Keski-Euroopassa muovijäte poltetaan tai siitä tehdään polttoainetta, Heiskanen kertoo.
Muovi on keveydessään ja muotoiltavuudessaan sitkeä ja helppo materiaali. Siitä on vain vaikea päästä eroon. Auringon UV-säteily hapertaa muovia hitaasti, jotkut muovit eivät maadu vuosikymmenienkään aikana.
Euroopan unionin tilaston mukaan Suomi kierrättää vajaat 20 prosenttia muoveista. Suomen ympäristökeskus SYKEn arvion mukaan muoveja päätyy kaatopaikoille noin 138 000 tonnia vuodessa.
Suomi kippaa jätteet maahan
Keski-Euroopan maat ovat väentiheydeltään suurempia kuin Suomi, siksi kierrätysmateriaaliakin on enemmän. Jätteet lajitellaan tehokkaasti. Paperi, metallit, orgaaninen materiaali ja muovit kerätään omiin jakeisiinsa. Kuljetusmatkat ovat lyhyet, toisin kuin Suomessa.
– Vain Turku-Tampere-Helsinki -kolmiossa on tarpeeksi suuri asukasmäärä ja -tiheys kierrätyksen kannattavuutta ajatellen, Heiskanen täsmentää.
Muualla maassa jäte viedään kaatopaikalle kustannussyistä, sillä kierrätettävä materiaali jää vähäiseksi.
– Meidän on vaikeaa saada kierrätysaste nousemaan järjellisillä kustannuksilla, Heiskanen toteaa.
Muovi on hyvä energianlähde. Sillä on lähes sama polttoarvo kuin öljyllä.
– Keski-Euroopassa on myös laitoksia, jossa teräksen tekoon käytetään öljyn ja koksien sijaan muovijätettä.
– Suomessa polttolaitokset jäävät pieniksi ja toiminta myös. Hyvänä esimerkkinä Heiskanen mainitsee Kuusakoski Oy:n ja Lahden kaupungin yhteistyön. Lahti kuljettaa jätteensä Kuusakosken lähellä sijaitsevalle polttolaitokselle.
Muovijätteen lajittelu kotitalouksiin
Heiskasen mukaan kotitaloudet pitäisi saada lajittelemaan jätteensä tehokkaammin. Erilaisten muovien talteenottoa ei toistaiseksi ole järjestetty. Syynä on lajittelun vaikeus.
– Ihmiset eivät tiedä, mitä eri muovilaatujen merkinnät tarkoittavat. Ne näkyvätkin niin heikosti, ettei niistä saa selvää.
Muovisten PET-virvoitusjuomapullojen kierrätys on Suomessa selkeää. Pullot palautetaan automaatteihin, jonka jälkeen ne jauhetaan, sulatetaan ja puhalletaan uudelleen pulloiksi.
– Pullojen keräys toimii Suomessa maailmanlaajuisestikin hämmästyttävän hyvin, Heiskanen kehuu.
Samaan hengenvetoon hän pohtii, voisivatko jugurttipurkitkin saada pantillisiksi, jolloin niiden keräys tehostuisi.
Ovatko muovikassit pahasta?
– Kyllä. Niistä pitäisi päästä jotenkin eroon, kertoo Heiskanen, jonka perhe käyttää vain kangaskasseja.
lehti 