Viiden miljoonan tuloilla nollan kuntaveroprosenttina:”Onko oikein?”

Vasemmistoliiton kansanedustaja Martti Korhonen muistuttaa hallituksen ensi viikolla pidettävän budjettiriihen alla, että kunnat ovat hyvinvointiyhteiskunnan tukipilari ja siksi niiden talouden rapautumisella on kohtalokkaat seuraukset.

– Kunnat oikeastaan tuottavat meidän kaikkien tarvitsemat yhteiskunnalliset palvelut. Nyt niiden saamiin valtionosuuksiin kohdistuva leikkaus on reilusti yli puolet valtion päättämien menoleikkausten yhteismäärästä. Tämä ei ikävä kyllä voi olla näkymättä siinä elämässä, jota kansalaiset elävät, Korhonen sanoi tiistaina Porissa, jonne vasemmistoliiton eduskuntaryhmä kokoontui kesäkokoukseen.

– Leikkaukset lisäävät painetta kunnallisveroprosentin nostoon, mikä on kipeintä leikkausta, mitä voi tehdä pienissä tuloluokissa oleville ihmisille, hän painotti.

Onko se oikein, että kansakunnan rikkaimmat ihmiset eivät rahoita ollenkaan palveluitaan verotuksen kautta niin, että kunnatkin hyötyisivät?

Korhonen totesi kuntien velkaantuvan yhä nopeammin. Kuntien velkataso saavuttaa jo 14 miljardiin euron tason, mikä heikentää lain mukaan järjestettävien kuntapalvelujen saatavuutta.

Vaikeat päätökset siirretään kuntapätätäjille

Korhonen piti hassuna sitä, että samaan aikaan puhutaan elvytyksestä ja supistetaan kuntataloutta.

– Kuntatalouden leikkaukset supistavat taloutta, hän muistutti.

– Samalla vaikeat päätökset siirretään kunnallispoliitikkojen tehtäväksi. Tänä syksynä aivan varmasti näemme kunnallisverokorotukset jotka ylittävät 22 prosentin kuntaverotason.

Korhonen totesi, että supistamisen seurauksena kuntien investointiohjelmat ajetaan alas ja näin luodaan negatiivinen kierre työllisyyteen, aluetalouteen ja hyvinvointipalvelujen rakentamiseen.

Rikkailta otettava veroja kunnille

Korhonen ihmetteli lisäksi ansiotuloverotuksen ja pääomatuloverotuksen jakautumista.

– Se on täysin kohtuuton palvelujen näkökulmasta.

Korhonen otti esimerkiksi kovimpia pääomatuloja saavat suomalaiset.

– Veronmaksajat joiden vuosiansiot ovat vaikkapa viiden miljoonan euron yläpuolella, maksavat tosiasiassa nollaa kunnallisveroprosenttia. Onko se oikein, että kansakunnan rikkaimmat ihmiset eivät rahoita ollenkaan palveluitaan verotuksen kautta niin, että kunnatkin hyötyisivät? Korhonen kysyi.

– Järjestelmä on vääristynyt. Budjettiriihi on se paikka, jossa järjestelmää pitää lähteä muuttamaan.