Vasemmistoliiton kansanedustaja Kari Uotila varoittaa velkahysterian lietsomisesta.
– Kansansivistystyössä näyttää parhaiten tuottavan tuloksia oppiaine nimeltään kriisitietoisuuskasvatus. Opettajina ovat toimineet EK, valtiovarainministeriö, Suomen Pankki, VAT ja sen sellaiset, Uotila sanoo ja arvioi tuloksena olevan ilmapiiri, jossa kansa on jo ainakin valmis niin sanottuihin rakenteellisiin uudistuksiin, jotka väistämättä tarkoittaisivat kansalaisten elämään leikkauksia ja heikennyksiä. Tästä todistaa ainakin Ylen kysely alkuviikosta.
Uotila toteaa, että valtion velkaantuminen on totta, mutta hänestä velkaantumisen pitäminen lopunajan merkkinä ei ole perusteltua.
– Valtio ottaa velkaa kattaakseen tuotannon supistumisesta johtuneen verotulojen menetyksen jättämän aukon. Velanoton vaihtoehtona on vähentää valtion menoja leikkaamalla. Matalakorkoisen velan ottaminen on kuitenkin paljon järkevämpää kuin esimerkiksi tuottavien valtionyhtiöiden myyminen nopean rahan toivossa, hän arvioi.
Valtiolla aina velkaa
Uotila palasi asiaan blogissaan perjantaina ja laskee, että keskustapuolueen hellimä ajatus Telia-Soneran osakkeiden myynnistä merkitsisi 5–6 prosentin vuosittaista osinkotulojen menetystä vaihtoehtona valtion velan ottamiselle 1,3 prosentin korolla.
– Taloustieteilijöiden yleinen kanta on, ettei valtion ei ole tarkoitus maksaa kaikkea velkaansa pois, kuten kotitalouksien. Valtioilla on kautta historiansa ollut velkaa, eikä talousjärjestelmämme toimi ilman sitä. Vain poikkeustapauksissa valtio on täysin velaton.
Hän muistuttaa, että Suomi on Euroopan vähiten velkaantuneita valtioita velan ja bruttokansantuotteen suhdetta tarkastellessa. Hän toteaa, että lisäksi valtiolla on velan vastapainona varallisuutta. Pelkästään Suomen valtion osakesalkku on noin 150 miljardin euron arvoinen.
– Tämä 150 miljardia on suurempi summa kuin julkisen velan määrä. Suomi on harvoja valtioita, jossa julkisen sektorin omaisuus on paljon julkista velkaa suurempi. Vuonna 2012 OECD-maista parempi tilanne oli vain Norjalla ja Ruotsilla.
Nollalinja kohtuuton vaatimus
Uotila arvioikin, että velkahysterian lietsomisen taustalla ovat elinkeinoelämän vaatimukset palkankorotusten nollalinjasta ja hyvinvointipalveluiden leikkauksista
– Vaatimukset ovat kohtuuttomat. Velkatilanne ei huuda hätäjarrua vaan elvytystä, hän sanoo.
– Hallituksen onkin tuettava työmarkkinaratkaisua mieluummin työelämän laatua ja turvallisuutta parantamalla,kuin hyvinvointivaltion rahoituspohjaa murentavilla verohelpotuksilla.
Uotila puhui velkahysteriasta vasemmistoliiton eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Porissa tiistaina. Hän kirjoittaa asiasta myös blogissaan.
uutiskirje 
