Kriisitietoisuus yhdistää, konsensus syntymässä
SAK:n puheenjohtaja Lauri Lylyn mukaan tällä hetkellä vasta arvioidaan edellytyksiä neuvotteluille.
_ Taustakeskusteluja on käyty. Yritystä on joka taholla, kuinka se mahdollistettaisiin.
Myös STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää muistutti, että ratkaisu pitäisi saada lähipäivinä.
– Varmaan realistinen aikaikkuna on syyskuun alkupuolella, viimeistään.
Hallituksen rakennelista pitää Akavan puheenjohtajan Sture Fjäderin mukaan nähdä ensin.
– Toivon, että neuvottelut alkaisivat tällä viikolla. Ei se niin monimutkainen juttu ole, jos halutaan. Saataisiin työrauhaa pariksi vuodeksi ja käänne aikaiseksi. Sen jälkeen voitaisiin jatkaa eläkeneuvotteluja.
Toiveikkuus vaihtelee päivittäin
Palvelualojen ammattiliiton PAMin puheenjohtaja Ann Selin totesi, että arvio keskitetyn onnistumisesta vaihtelee päivittäin.
– Nyt tuntuu, että siihen on mahdollisuudet. Palkankorotusten muodosta pitää neuvotella perusteellisesti, sillä jaettavaa on vähän. Sen kaikki ymmärtävät.
Muita elementtejä tarvitaan lisäksi. On puhuttu Emu-puskureiden käyttämisestä suhdannetilanteen helpottamiseksi ja verohelpotuksista ostovoiman turvaamiseksi.
Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Antti Rinne ei ryhtynyt arvioimaan keskitetyn mahdollisuuksia.
– Se tulee tai sitten ei.
Alakohtaiset sovellusneuvottelut ratkaisevat
Myös kuntasektori on opetusalan ammattijärjestön OAJ:n puheenjohtajan Olli Luukkaisen mukaan heti valmis neuvottelemaan keskitetystä ratkaisusta, jos siihen on eväitä. Muutoin kuntasektori neuvottelee vasta vuodenvaihteessa.
Palkansaajajärjestö Pardian puheenjohtaja Antti Palola toivoo, että keskitetty saataisiin.
– Sopimukseen tulisi päästä nopeasti, jotta nähtäisiin alakohtaisissa sovellusneuvotteluissa, tuleeko ratkaisusta riittävän kattava. Ainakin Suomi tarvitsi vakautta ja ennustettavuutta lisäävän ratkaisun.
”Tilannearviot säännöllisiksi”
Palkansaajajärjestöjen puheenjohtajien arviot Heureka-foorumin onnistumisesta vaihtelivat jonkin verran.
Lauri Lyly, SAK: En muista missä muussa maassa voisi tällaisella porukalla kokoontua pohtimaan linjakysymyksiä. Foorumin isoin anti on, että puhuttiin kaikkien rajojen ylitse.
Mikko Mäenpää, STTK: Täällä on haettu uutta yhteistyötä. Ainakin hyvä lista on saatu aikaiseksi, jotta saadaan Suomi kasvu-uralle.
– Vastaisuudessa tämänkaltaiset seminaarit voisivat olla vähän aikaisemmin suhteessa työmarkkinaratkaisuun ja budjettiriiheen.
Sture Fjäder, Akava: Jos ensin lainaa oli seitsemän miljardia, ja nyt on tarkoitus nostaa se yhdeksään miljardiin, kyllä olemme menossa kohti jotain tuntematonta. Ensimmäinen keino on saada työmarkkinat hallintaan.
Antti Rinne, Ammattiliitto Pro: Olen kuullut mielipiteitä, jotka olen kuullut aika monta kertaa ennenkin. Kipeistäkin asioista kuitenkin pystyttiin keskustelemaan. Toivon, että tästä syntyi jotain, joka helpottaa hallituksen linjauksia tulevaisuudessa.
Ann Selin, PAM: Kävimme ryhmässämme ihan reipasta keskustelua. Ainakin nyt ymmärretään, mitä toinen tarkoittaa. Joskus ymmärtämien jää pintapuoliseksi. Nyt ei puhuttu median kautta tai suurissa seminaareissa, vaan kasvokkain.
– Yksi tärkeä asia on saada yritysten rahoitus ja ulkomaalaisen rahoituksen saaminen kuntoon. Ratkaisujen tekeminen ei ole helppoa, hallituksessa on kuusi puoluetta.
Olli Luukkainen, OAJ: On syntymässä yhteinen näkemys, missä Suomi on. Tällä foorumille tarvittaisiin pysyvä jatko, ettei vain kriisitilanteissa kokoonnuttaisi. Tilannearvioita pitäisi tehdä säännöllisesti.
Antti Palola, Pardia: Työryhmäkeskustelu oli ihan hyvä. Pardian puheenjohtajana minua kiinnostaa, millaista keskustelua käydään valtion kestävyysvajeen, julkisen talouden ja työmarkkinaratkaisun tiimoilta.
lehti 