Vasemmistoliiton puoluevaltuusto päättää marraskuussa puolueen kannan hallituksen budjettiriihessä sopimaan kuntapakettiin, kertoo puheenjohtaja Paavo Arhinmäki blogissaan.
Kuntatalous on hänen mukaansa mittaluokaltaan massiivisin kysymys hallituksen myöhään torstai-iltana sopimissa rakenneuudistuksissa.
Hallitus aikoo laittaa kunnat laihdutuskuurille. Kuntien tehtäviä ja velvoitteita puretaan niin, että menot ovat miljardi euroa pienemmät vuonna 2017 kuin jos mitään ei tehtäisi. Toinen miljardi katetaan verorahoituksella ja kuntien omin toimin muun muassa tuottavuutta parantamalla, todetaan hallituksen kirjauksessa.
Kuntien tehtävien arviointi alkaa syyskuussa ja ohjelman on tarkoitus tarkentua marraskuun loppuun mennessä. Ensi vuonna käynnistetään paikallisia kokeiluja velvoitteiden vähentämisen tueksi.
Nyt kuntien koko menot ovat yhteensä 35,7 miljardia euroa.
”Hyvinvoinnista ei tingitä”
Neuvottelutulosta yöllä blogissaan selostanut Arhinmäki perustelee asiaa kuntien rahoituspohjan vahvistamisella. Hänen mukaansa kuntien oman päätäntävallan lisääminen velvoitteita vähentämällä voi tuoda hyviäkin asioita mukanaan.
”Monet kunnille asetetut velvoitteet ovat kuitenkin tärkeitä ja on pelkona, että osa kunnista jättäisi hyvinvointivaltion kannalta olennaisia palveluita järjestämättä. Siksi me teemme työtä koko syksyn, että tehtävien ja velvoitteiden keventämisellä ei uhata hyvinvointia”, Arhinmäki kirjoittaa.
”Kun lopputulos on selvillä, arvioimme puoluevaltuuston kokouksessa marraskuussa, onko se mahdollista toteuttaa”, hän jatkaa.
Arhinmäki muistuttaa, että kuntien palvelut ovat pohjoismaisen hyvinvointivaltion perusta.
”Päiväkodit, koulut, terveydenhuolto, vanhuspalvelut, kaikki pitää jatkossakin pitää laadukkaina ja kaikkien saatavilla.”
Kestävyysvaje yhdeksän miljardia
Hallituksen kirjauksessa julkisen palvelutuotannon tuottavuuden ja vaikuttavuuden kohentamista pidetään välttämättömänä. ”Vain näin hyvinvointivaltioon kuuluvat julkiset palvelut on mahdollista tuottaa myös tulevina vuosina niillä voimavaroilla, jotka taloudessa on käytettävissä.”
Hallituksen mukaan julkisen palvelutuotannon tuottavuuden kasvun nopeutuminen 0,5 prosenttiyksiköllä pienentäisi julkisen talouden kestävyysvajetta 1,4 prosenttiyksikköä.
Jos mitään ei tehdä, henkilöstömäärä julkisessa palvelutuotannossa kasvaa keskimäärin yli 3 000 henkeä vuodessa. Tuottavuuden lisäämisen kautta tavoitteena on, että kasvu jäisi vuosittain runsaat 2 000 henkeä tätä pienemmäksi eli tuhanteen henkilöön.
Kirjauksessa ei oteta kantaa siihen, ovatko he julkisen sektorin työntekijöitä vai eivät.
Kaikkiaan valtiovarainministeriön arvioima kestävyysvaje on runsaat 4,5 prosenttia BKT:sta. Hyvinvointivaltion velvoitteiden täyttäminen nykyisellä kokonaisveroasteella edellyttää julkisen talouden rahoitusaseman kohentumista yhdeksällä miljardilla eurolla vuoteen 2017mennessä.
”Riskialtis päätös”
SAK on huolissaan budjettiriihen päätösten vaikutuksesta kuntien palveluihin. Keskusjärjestön tulkinnan mukaan miljardisäästöjä tavoitellaan kuntapalvelujen laatua heikentämällä. Tätä järjestö pitää riskialttiina ja viime kädessä yhtenäiset julkiset palvelut vaarantavana.
– Viisaampi vaihtoehto olisi ollut edistää painokkaammin kuntaliitoksia sekä vahvistaa kuntien veropohjaa, sanoo SAK:n pääekonomisti Olli Koski.
Muita päätettyjä rakenneuudistuksia SAK pitää perusteltuina ja hyvinvointivaltion rahoitusta pidemmän päälle vahvistavina.
– Päätökset vahvistavat luottamusta Suomen luottoluokituksen säilymiseen. Nyt odotetaan, että hallituksella on yhtä hyvät valmiudet edistää keskitetyn työmarkkinaratkaisun syntymistä, sanoo Koski.
lehti 