Suomen ympäristökeskus SYKE on ollut mukana selvittämässä Itämeren resurssien uusia käyttötapoja kahdeksan maan yhteisessä SUBMARINER-hankkeessa. Kolmen vuoden aikana on kartoitettu erilaisia tapoja hyödyntää makro- ja mikroleviä, simpukoita, järviruokoa sekä mikrobeja.
Lisäksi tarkasteltiin uusien kalankasvatusmenetelmien ja aaltoenergialaitteistojen tulevaisuutta Itämerellä sekä mahdollisuuksia käyttää tuulivoimapuistojen merialueita myös muuhun taloudelliseen toimintaan.
– Yhteistä uusille meren käyttömuodoille on se, että oikein toteutettuina niistä ei koidu haittaa meriympäristölle. Sen sijaan kasvattamalla levää, simpukoita tai ruokoa merestä voidaan poistaa ravinteita ja jopa parantaa meren tilaa, kuvailee erikoistutkija Jukka Seppälä SYKEn merikeskuksesta.
Hankkeessa ovat mukana kaikki Itämeren rannikkovaltiot Venäjää lukuunottamatta. Suomesta mukana on SYKE.
Hanke on saanut valtaosan rahoituksestaan EU:n Itämeren ohjelmasta, joka pyrkii vahvistamaan Itämeren aluetta taloudellisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla.
Uusia keinoja ravinteiden poistoon
Suomen osuudessa testattiin makrolevän kasvatusta meressä Rymättylässä ja Tvärminnessä. Lisäksi selvitettiin mikrolevien allaskasvatuksen mahdollisuuksia pohjoisissa olosuhteissa.
Hankkeessa todettiin, että simpukoiden kasvattaminen köysialustoilla osoittautui makroleväkasvatusta tehokkaammaksi tavaksi poistaa ravinteita merestä.
Itämerellä simpukan- ja makrolevänviljelyn erityisenä haasteena ovat jäätalvet, jolloin viljelmäalustat joudutaan laskemaan pinnan alapuolelle.
Hankkeessa selvitettiin myös simpukka- ja levämassan käyttömahdollisuuksia eläinten rehuna, lannoitteena tai biokaasun tuotannossa.
Tämänhetkisillä raaka-aineiden hinnoilla simpukan- tai levänviljely ei ole Itämerellä kannattavaa, mutta tilanne voisi muuttua, jos kasvattajille maksettaisiin kompensaatiota biomassan mukana merestä poistettavista ravinteista.
Mikrolevistä polttoainetta?
Mikrolevän laajamittaista kasvattamista biopolttoainetuotannon tarpeisiin on kaavailtu yhdeksi tulevaisuuden energiatuotantomuodoksi.
Hankkeen kuluessa osoitettiin, että periaatteessa myös Itämeren alue soveltuu mikrolevien tuotantoalueeksi. Auringonvalon määrän perusteella arvioiden vuosituotanto olisi noin puolet siitä, mitä se on maapallon valoisimmilla alueilla.
Laajamittainen levätuotanto ei kuitenkaan ole toistaiseksi taloudellisesti mielekästä, ja hanke suositteleekin, että Itämeren piirissä keskitytään teknologioiden kehittämiseen yhdistämällä eri toimialojen osaamista.
Merieliöistä kemikaaleja?
– SUBMARINER-hanke kattoi vain osia Itämeren resursseista. Hanke suosittaakin Itämeren bioteknologisten resurssien koordinoitua kartoitusta, Jukka Seppälä toteaa.
– Esimerkiksi merieliöiden tuottamia kemikaaleja käytetään lääke-, kosmetiikka- ruoka- ja kemianteollisuudessa, mutta olemassa olevia resursseja ei ole vielä kunnolla kartoitettu. Ne tulisi selvittää osana EU:n tukemaa niin sanottua Sinisen kasvun -aloitetta.
– Merien mikrobien monimuotoisuuden turvaaminen kannattaa taloudellisesti, sillä mikrobeille saattaa löytyä hyötykäyttöä. Monimuotoisuus voidaan turvata suojelemalla meriekosysteemejä, Jukka Seppälä sanoo.
Hanke saa jatkoa
SUBMARINER-hanke päättyy syyskuun alussa. Loppukokouksessa Puolan Gdanskissa julkistetaan suuntaviivat, joiden avulla Itämeren resurssien taloudellinen käyttö ja meren tilan parantaminen voidaan kytkeä yhteen.
Työtä jatkaa samanniminen yhteistyöverkosto. Se toteuttaa hankkeen esittämiä suuntaviivoja ja edistää uusia käyttömuotoja kytkien ne ympäristöongelmien ratkaisemiseen. Yhteistyöverkosto on osa EU:n Itämeren alueen strategiaa.
lehti 