Vasemmistoliiton kansanedustaja, entinen kuntaministeri Martti Korhonen huokaisee syvään, kun häneltä kysyy hallituksen viime viikolla tekemän rakenneuudistussuunnitelman vaikutuksista kuntiin, jotka ovat vastuussa lähes kaikista kansalaisten käyttämistä peruspalveluista.
Hallitus aikoo lyhentää Suomen kestävyysvajetta kahdeksalla miljardilla eurolla ja kaksi miljardia siitä asetettiin kuntien kontolle. Tulosta pitäisi syntyä vuoteen 2017 mennessä.
– Summat ovat valtavia, Korhonen toteaa. Hän varoitteli jo pari viikkoa sitten vasemmistoliiton eduskuntaryhmän kokouksessa siitä, että jo miljardin euron supistukset ajavat kunnat kuralle.
Kaikille vaikeaa
Valtio aikoo vähentää kuntien velvoitteita, josta säästyisi miljardi euroa. Toisen miljardin säästöt kunnat etsivät itse.
– Tehtävä on kaikille kunnille vaikea, mutta lisäksi tilanne vaihtelee kunnittain voimakkaasti, hän sanoo.
– Siellä, missä ennestään on tiukinta ja valtionosuudet suurimmat, on jo valmiiksi huonot palvelut ja valtionosuusleikkaus puree pahiten.
Ja ensi vuodeksikin valtio on lisännyt velvoitteita kunnille.
Korhonen arvelee menoja aiheuttavan myös hallituksen uudet määräykset, kuten oppivelvollisuuden pidentäminen ja kotihoidontukikauden muuttaminen. Työttömyysturvan hoitoakin ollaan tyrkkäämässä kunnille.
– Tämä on ristiriidassa sen kanssa, että velvoitteita vähennettäisiin.
Kunnat ahtaalla
Hallituspuolueiden käsitellessä viime viikolla rakenneuudistussuunnitelmaa vasemmistoliitosta kerrottiin, että juuri kuntaosuus oli sen eduskuntaryhmässä vaikein pala.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja, kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäkikin kirjoitti blogissaan hallituksen päätöksen tultua, että rakenneuudistuspaperin mittaluokaltaan massiivisin kysymys on kuntatalouden tulevaisuus. Hän totesi paperissa lähdettävän siitä, että kuntien velvoitteita kevennetään, jotta väestön ikääntymisen aiheuttamaa menojen kasvua hillitään.
– Kunnat ovat olleet kauan ahtaalla, joten on tärkeää vahvistaa niiden rahoituspohjaa, Arhinmäki kirjoitti.
Hän totesi, että kuntien päätäntävallan lisääminen velvoitteita vähentämällä voi tuoda hyviäkin asioita mukanaan. Mutta:
– On pelkona, että osa kunnista jättäisi hyvinvointivaltion kannalta olennaisia palveluita järjestämättä. Siksi me teemme työtä koko syksyn, että tehtävien ja velvoitteiden keventämisellä ei uhata hyvinvointia.
Kun työn tulos on selvillä, vasemmistoliitto arvioi sitä puoluevaltuuston kokouksessa marraskuussa.
En minä tiedä
Mitä palveluja kunnat sitten leikkaavat?
– En minä tiedä, Korhonen sanoo ja toteaa, että kuntien tarjoamista palveluista suurin osa on lakisääteisiä: terveydenhoitoa, sosiaaliturvaa, vammaispalveluja, kuntoutuksia.
Suurimman osan kuntien budjetista muodostavat sosiaali- ja terveyspalvelut, 50 – 60 prosenttia. Toinen iso osa on opetus. Kun sen lisää edellisen päälle, koossa on kuntien taloudesta 80 –90 prosenttia.
– Loput muodostuvat teknisestä puolesta, liikunnasta, vapaa-ajan palveluista ja sen semmoisesta. Niistä ei kerry hirveästi, Korhonen luettelee.
– Lisäksi voidaan lykätä investointeja, mutta sen vaikutus on myrkkyä elvytykselle, niin aluetaloudelle kuin työllisyydelle. Mutta sitä varmasti käytetään, koska se on helpoin ratkaisu. Sen jälkeen helppoja ratkaisuja ei olekaan.
Rikkailta ei otettu
Korhonen ei näe lähitulevaisuudessa mitään sellaista kehitystä, joka helpottaisi kuntien taloustilannetta.
– Nyt suurin ongelma on nimenomaan isoissa kaupungeissa. Yhteisöverokertymä on laskenut rajusti ja siihen liittyy työttömyys, joka tarkoittaa kunnalle myös tukimenojen kasvua. Heijastusvaikutuksia tulee lisäksi monen mutkan kautta.
Pahiten hän on kuitenkin pettynyt siihen, että hallituksen papereista ei löydy kuntien tulopohjaan lisäyksiä.
– Olisi selvästi otettu hyväosaisilta jotakin tähän talkooseen, hän haaveilee.
– Tuloja voisi saada antamalla kunnille oikeuden pääomaverotukseen. Nyt kunnat eivät saa juuri mitään pääomatuloista, vaikka niitä saavat maan rikkaimmat ihmiset kuitenkin käyttävät samoja kuntapalveluita kuin me kaikki muutkin. Saman putken kautta tulevaa vettä hekin juovat ja samoja teitä kulkevat.
Hän arvioi, että pääomatulojen verotuksesta olisi kohtuullisen helposti kokoamaan 400 –500 miljoonaa euroa vuodessa.
– Ei voi taas olla niin että pienituloisimmat ihmiset ovat suurimman paineen alla.
Juttua on muutettu poistamalla kohta, jossa sanottiin että valtio leikkaa miljardin kuntien valtionavuista. Hallituksen rakenneuudistuksessa tarkoitus on vähentää kuntien velvoitteita miljardilla eurolla. Se ei sisällä aietta vähentää saman verran valtionosuuksia.
Kunnille uudistuksessa asetettu tavoite vähentää kestävyysvajetta kahdella miljardilla eurolla koostuisi valtiovarainministeriön laskelmien mukaan velvoitteiden vähentämisestä kertyvän yhden miljardin lisäksi kuntaveron korotuksista, jotka tuottaisivat noin puoli miljardia euroa ja tuottavuuden tehostamisesta, josta kertyisi toinen noin puoli miljardia euroa.
uutiskirje 
