Virallisen selityksen mukaan Suomen talouden ongelmat johtuvat sekä tuotantorakenteista että suhdanteista. Niiden lisäksi päälle kaatuu vielä väestön ikääntymisestä juontuva julkisen talouden kestävyysvaje.
Palkansaajien tutkimuslaitoksen ennustepäällikkö Eero Lehto painottaa ongelmien johtuvan ennen kaikkea suhdanteista.
– Tuotannon rakenneongelmia ei voi täysin kiistää, mutta ainakin viimeksi kuluneiden puolentoista vuoden aikana kehitystä selittävät paremmin suhdanteet kuin rakenteet, Lehto sanoo.
Euroalueen puolitoista vuotta kestänyt taantuma merkitsi investointien romahtamista Suomen päävientialueella. Myös Venäjällä talouskasvu hidastui tuntuvasti. Suomen vienti on painottunut investointituotteisiin.
Nyt Euroopan valtioiden rahoituskriisi on lieventynyt tuntuvasti. Se on merkinnyt talouden kääntymistä lievään kasvuun kuluvan vuoden toisella neljänneksellä.
Samoin on käynyt myös Suomessa. Vaikka kuluvan vuoden kokonaistuotannon kehitys jää miinusmerkkiseksi, ensi vuodeksi ennustetaan talouskasvua. Tosin melko vaatimatonta, mutta kasvua kuitenkin taantumavuosien jälkeen.
Hyvä uutinen on se, että Suomen pääasialliset vientimaat näyttäisivät pääsevän kasvun syrjään kiinni muita nopeammin. Esimerkiksi Englannista on tulossa jälleen Suomen merkittävä vientimaa.
Euroalueen käänteestä ei kerrota
Lehto pitää hieman omituisena sitä, että Euroopan käännettä ei meillä juuri noteerata. Kuluttajien luottamus on edelleen heikko, samoin teollisuuden odotukset.
Kotimaisessa retoriikassa kansainvälisen talouden käänne on Lehdon mukaan unohdettu, tai ainakaan sille ei anneta juurikaan painoa.
– Jos kuluttajakysely tehtäisiin nyt, tuskin kukaan edes tietäisi Euroopan talouden positiivisesta käänteestä.
”Kotimaisella retoriikalla” Lehto viittaa ennen kaikkea hallitukseen ja valtiovarainministeriöön. Kriisitietoisuuden lietsominen näyttää olevan tärkeintä.
Esimerkiksi valtiovarainministeriö ennustaa ensi vuodelle kaikkein pienimpiä, vain 1,2 prosentin talouskasvulukuja.
Tosin Palkansaajien tutkimuslaitoksenkin kasvuennuste on vain 2,1 prosenttia.
uutiskirje 
